Yrittäjänä Suomessa – maahanmuuttajataustaisten yrittäjien kokemuksia

Ruotsissa maahanmuuttajien yritykset työllistävät yli 200 000 työntekijää, Suomessa vastaava luku on runsaat 10 000. Ajatushautomo Magman tekemä selvitys osoittaa, että maahanmuuttajayrittäjä on unohdettu voimavara maassamme. Yritykset kasvavat hitaasti ja maahanmuuttajataustaisilla yrittäjillä on vaikeuksia luoda tomivia verkostoja. Lisäksi yrittäjien ja viranomaisten välisissä yhteyksissä on huomattavia puutteita.

(Sammandrag på svenska finns här)

Valtaosa Suomen maahanmuuttajataustaisista yrittäjistä tulee naapurimaistamme, Venäjältä, Ruotsista ja Virosta. Näistä alkuperämaista on myös eniten maahan muuttaneita. Seuraavaksi eniten meillä on somalialaistaustaisia maahan muuttaneita. Heitä on kuitenkin yrittäjinä vähän.  Afrikkalaistaustaisten yrittäjyysinnokkuus on alhaista kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Tämä johtuu osin syrjitystä asemasta työmarkkinoilla. Ilman toimivia verkostoja on vaikea perustaa yrityksiä ja pärjätä yrittäjänä. Yrittäjäinnokkuus on korkealla erityisesti Lähi-idästä kotoisin olevien keskuudessa. Yrittäjäaktiivisuuteen vaikuttavat alkuperämaan yhteiskunta ja opitut arvot.

Maahanmuutolla on huomattavia kansantaloudellisia vaikutuksia, Jan Saarela totesi selvityksessään Magmalle vuonna 2011. Hyvin hoidettuna maahanmuuton taloudelliset hyödyt ovat suuremmat kuin sen kustannukset. Saarela näytti miten maahanmuuttajien integrointi Suomen työmarkkinoilla vaihtelee eri paikkakunnilla. Hän painotti, että onnistuakseen maahanmuuttopolitiikka edellyttää hyvin hoidettua työmarkkina- ja elinkeinopolitiikkaa.

Magman uusi selvitys kohdistaa huomion maahanmuuttajaan yrittäjänä. FM Katja Bloigu tarkastelee maahanmuuttajayrittäjien kokemuksia Suomessa. Pitkään maahanmuuttajia työllisyyteen ja koulutukseen ohjaavissa tehtävissä toiminut Bloigu on Magman uutta selvitystä varten haastatellut lähes 50 yrittäjiä eri puolilla maata. Hän on raporttiin Yrittäjänä Suomessa koonnut heidän näkemyksiään maamme yritysilmastosta.

Monissa tapauksissa esille nousee eräänlainen kulttuurien yhteentörmäys. Yrittäjän kannalta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta eroaa suuresti maahanmuuttajan kotimaasta. Suomessa häntä kohtaa tarkoin säädelty yhteiskunta, joka on toisaalta korruptiosta melko vapaa, toisaalta paperisodan osalta jopa tukahduttava. Moni yrittäjä kokee, että hän olisi tarvinnut kielten opiskelun lisäksi perusteellisen perehdyttämisen suomalaisen yhteiskunnan ja Suomen markkinoiden toimintaan.

Raportin yhteenveto:

Maahanmuuttajataustainen yrittäjä tulee usein yhteiskunnasta, jossa yrittäjyys on luonnollinen toimeentulon muoto ja jossa ei ole olemassa hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkoja. Hän on tottunut ottamaan elämänsä ja pärjäämisensä ohjat omiin käsiinsä. Tästä asenteesta nousee vahva työn tekemisen arvo, joka erottaa tämän tutkimuksen kohderyhmän yrittäjät kantasuomalaisten yrittäjyyden lähtökohdista.

Yrittäjänä aloittaminen Suomessa on helppoa. Yrittäjät arvostavat ilmaisia yritysneuvontapalveluja ja sitä, että palvelujen saanti ei ole kiinni siitä, kenet tuntee ja kenelle pitäisi maksaa siitä, että voisi edistää omaa asiaansa. Yrittäjänä pärjääminen Suomessa on kuitenkin vaikeaa. Suomessa täytyy tehdä kotimaata enemmän töitä, että työstä jäisi liikevoittoa. Se johtaa hyvin pitkiin työpäiviin ja jopa uupumiseen. Tämä tulee monelle yllätyksenä.

Hyvinvointiyhteiskunnassa yrittäjän täytyy huomioida vahva sääntely ja kalliit palkkakulut. Kuitenkin yrittäjät kokevat, että työn tekeminen on parempi vaihtoehto, kuin ”kotona istuminen”. Se, että Suomessa maksetaan kotona istumisesta, on maahanmuuttajataustaisista yrittäjistä käsittämätöntä, Katja Bloigu toteaa raportissaan Yrittäjänä Suomessa. Yrittäjät kokevat, ettei Suomessa kannusteta omaehtoiseen pärjäämiseen ja yrittäjyyden vaihtoehdosta ei kerrota riittävästi.

Maahanmuuttajataustaisen yrittäjän vaikeudet liittyvät usein uuden kotimaan käytäntöjen ja yrityskulttuurin ymmärtämättömyyteen. Ymmärtämättömyys estää markkinoille pääsyä ja voi johtaa epäonnistumiseen. Suomessa hankittu koulutus on erityisen tärkeässä asemassa yrittäjän menestymiselle. Koulutus onkin erinomaista kielitaitoa tärkeämpi seikka. Suomalaisessa oppilaitoksessa opiskeleminen edesauttaa yhteiskunnan ymmärtämistä ja verkostoitumista. Myös korkeasti koulutettua yrittäjää auttaa edes välttävä suomen tai ruotsin kielen taito, vaikka hän toimisikin globaaleilla markkinoilla.

Yrittäjät itse korostavat kielen osaamisen merkitystä.  Kielitaito ja yhteiskunnan ymmärtäminen ovat avaimia markkinoille pääsyyn ja varsinkin hyvinvointiyhteiskunnan monien sääntöjen ymmärtämiseen. Yrittäjä tarvitseekin paremman kielitaidon kuin palkansaaja, jolle riittää käytännön kielitaidon ja turvallisuusvaatimusten oppiminen työpaikalla. Yrittäjän täytyy ymmärtää yhteiskuntaa ja paikallisia markkinoita, sekä täyttää vaativia lomakkeita ja asioida viranomaisten kanssa.  Kieli on avain myös toimivaan vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa.

Kumppanin löytäminen hankalaa

Kielen, yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtämättömyys vaikuttavat myös siihen, saako yrittäjä rahoitusta ja löytääkö hän yhteistyökumppaneita. Ulkopuolisen on hankalaa päästä osaksi verkostoja ja ajankohtaista tietoa rahoituskanavista ja muista mahdollisuuksista. Kielitaidon puute estää myös pääsyä ilmaisten palvelujen piiriin. Yrittäjät kokevat yhdeksi suurimmista vaikeuksista sen, että Suomessa on vaikea löytää yhteistyökumppaneita ja tiimejä. Yrittäjyys ei ole yksin tekemistä. Tässä mielessä kulttuuri Suomessa koetaan sulkeutuneeksi. Myös vieraaseen yrittäjään suhtaudutaan monesti epäilevästi, vaikka hänellä voisi olla paljon tarjottavaa suomalaisille yrityksille.

Valtaosa maahanmuuttajayrityksistä on pienyrityksiä, jotka työllistävät vain yhden tai muutaman henkilön. Tämä johtuu muun muassa vaikeudesta päästä osaksi suomalaisen yhteiskunnan verkostoja ja löytää rahoituskanavia. Syynä voi myös olla kielitaidon puute. Lisäksi maahanmuuttajien tottumattomuus asioida suomalaisten viranomaisten kanssa heille vieraassa ja tarkoin säädellyssä hyvinvointiyhteiskunnassa vaikeuttaa kasvua.

Yrittäjä voi menestyä kaikesta huolimatta omien henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja sitkeytensä ansiosta. On monta tietä menestyväksi yrittäjäksi. Vahva halu sekä kyky sietää epävarmuutta ovat aina menestyvän yrittäjän ominaisuuksia. Viranomaisilta yrittäjät toivovat kunnioittavaa ihmisen kohtaamista ja tasalaatuista palvelua.

Pitkä tie työelämään

Tällä hetkellä maahan muuttaneiden tie työelämään voi kestää 8-10 vuotta maahantulosta. Mitä kauemmin marginaalissa olo kestää, sitä vaikeampi on nousta oman elämänsä menestyjäksi. Silloin on jo tapahtunut ”kotoutuminen”, kotiin jääminen, Katja Bloigu toteaa.

”Maahanmuuttajataustaisten yrittäjyyden edistämiseen ei ole Suomessa panostettu riittävästi, vaikka meillä on ensiluokkaiset ilmaiset yritysneuvontapalvelut. Maahan muuttaneen vahva työn tekemisen arvo on valtava voimavara, jonka on mahdollista tuottaa euroja myös kansantalouden säkkiin. Nyt näyttää siltä, että hyvinvointiyhteiskunnan ja yrittäjyyden välillä on olemassa konflikti. Hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamat tuet toimivat lannistimina, jotka ovat kannustimien vastakohta.”

Menestyväksi, tulevaisuuteen positiivisesti katsovaksi itsevarmaksi yrittäjäksi kasvaa todennäköisimmin silloin, kun tukea on saatavilla ja verkostoitumiselle on luotu edellytykset. Kukaan ei ole yrittäjä yksin. Toimenpiteistä osalliseksi pääsy tulee olla kaikilla; opiskelijoilla, työperäisillä ja turvapaikanhakijataustaisilla tulijoilla. Maahan muuttaneelle hyvinvointiyhteiskunnan menettelyt ovat vieraita, siksi he tarvitsevat kohdennettua tukea yrittäjyyden alun tiellä. Resursseja tätä varten on saatavilla, mikäli löytyy tahtotilaa. Uusia resursseja täytyy myös luoda. Suomessa on pulaa muun muassa puhdistuspalvelualan ja hoiva-alan yrittäjistä.

Toimenpiteillä tulee tähdätä kestävään yritystoimintaan, ei pelkästään yritysten perustamiseen. Tukea ja tietoa saaneet yritykset saavat rahoitusta ja kasvavat varmimmin, onnistuneet yrittäjät ovat roolimalleja muille tulijoille. Saadut mahdollisuudet ja positiiviset kohtaamiset vaikuttavat siihen, että tulija näkee yhteiskunnan myönteisessä valossa ja haluaa antaa sille jotakin.

Lataa raportti tästä