Suomalaiset eivät arvosta kielitaidon merkitystä

Seuraava artikkeli, jonka on kirjoittanut Olav S Melin, on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa (2.9.), Kalevassa (31.8.) ja Turun Sanomissa (3.9.)

"EU korostaa kielistrategiassaan kielellisen moniarvoisuuden tärkeyttä. Tavoitteena on, että eurooppalaisten tulisi osata puhua kahta kieltä oman äidinkielensä lisäksi.

Eurobarometrissa asenne monikielisyyteen on yleensä positiivinen. Enemmistö on sitä mieltä, että kielitaidosta on hyötyä, kun hakee työtä ulkomailta, ja osa katsoo, että monikielisyydestä olisi etua työnhaussa omassa maassaan.

Suomella kyseenalainen maine

Eurobarometristä löytyy myös Suomea koskevia havaintoja, sekä myönteisiä että vähemmän myönteisiä. Itävalta, Irlanti ja Suomi ovat maita, missä ihmiset voivat yhdellä vieraalla kielellä keskustella esteettä. Sitä vastoin suomalaisten enemmistö ei täytä EU:n tavoitetta kahdesta vieraasta kielestä äidinkielen lisäksi. Maat, joissa enemmistö puhuu kahta vierasta kieltä, ovat Luxemburg, Alankomaat, Slovenia, Malta, Tanska, Latvia, Liettua ja Viro.

Eurobarometrin tulokset herättävät Suomen osalta useita kysymyksiä.

On tärkeätä, että pienten maiden valtakielen lisäksi hallitaan useampia kieliä äidinkielen lisäksi. Tämä on oivallettu naapurimaassamme Virossa ja lähialueella Latviassa, Liettuassa ja Tanskassa. Miksi Suomi ei tässä suhteessa täytä EU:n tavoitetta on huolestuttavaa. Vielä huolestuttavampaa on se, että vain 9 prosenttia suomalaiset pitää tärkeänä osata kahta kieltä äidinkielen lisäksi. Vastaavasti 45 prosenttia ruotsalaisista pitää tätä tärkeänä.
Mielenkiintoista on myös tieto, että ilmainen kielenopetus kaikkein vähiten kiinnostaa suomalaisia. Liekö syy siinä, että ilmainen opetus koetaan itsestään selvänä oikeutena. Näin ei ole muualla Euroopassa.
EU:n Eurobarometrilla (Eurooppalaiset ja heidän kielensä 2012) on tutkittu asenteita monikielisyyteen. Tutkimus suoritettiin 27 jäsenvaltiossa 26 750 ihmisen henkilökohtaisella haastattelulla. Suomen haastateltiin noin 1000 henkilöä. Useamman kuin yhden kielen hallitsevien määrä on vähentynyt edellisestä mittauksesta muutamalla prosenttiyksiköllä, joka suoritettiin vuonna 2005. Tuoreessa mittauksessa 54 prosenttia ilmoittaa osaavansa yhtä vierasta kieltä ja 25 prosenttia vähintään kahta vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi. Mittaus ei kerro mistä muutos johtuu. Syitä voi olla monia, EU:n laajentuminen yksi mahdollinen
Pakkoruotsi kummittelee

Voiko olla, että repivä keskustelu pakollisesta kouluruotsista on vaikuttanut mielipiteisiin? Eurobarometrin mittauksessa peräti 43 prosenttia suomalaisista vastaa, että motivaation puute on syy siihen, ettei toista vierasta kieltä haluta oppia. Euroopassa sama luku on 34. Pakollisesta ruotsista luopuminen ei välttämättä ole ratkaisu ongelmaan. Osoituksena siitä on se, että ylioppilasruotsin pakollisuudesta luopuminen ei ole lisännyt kiinnostusta kieleen, vaan se on vuodesta 2005 romahtanut viidenneksellä. Eikä vapaaehtoisuus ole lisännyt kiinnostusta muhinkaan kieliin.

Ajatushautomo Magmalle tehdyssä selvityksessä, Frivillig svenska, 2011, dosentti Åsa Palviainen osoittaa, että pakollisen ruotsin opetuksen poistamisella olisi pitkälle meneviä seurauksia työnhaussa, yliopistojen toiminnassa, julkisen sektorin kielivaatimuksissa ja pätevän työvoiman saannissa eri paikkakunnilla. Tämä voisi johtaa siihen, että suomenkieliset, puuttuvan ruotsinkielen taitonsa takia, eivät pystyisi kilpailemaan vapaina olevista työpaikoista.

Kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi on saanut vaadittavat 50000 allekirjoittajaa ja sitä odottaa eduskuntakäsittely. Kiihkeässä keskustelussa on tuotu esille vielä pidemmälle meneviä ehdotuksia. On vaadittu virkamiesruotsin poistamista ja ruotsin kielen aseman poistoa perustuslaista.

Kieliopetuksen aikaistettava

Jos kaksikielinen Suomi ei ole pystynyt saavuttamaan EU:n asettamaa monikielisyystavoitetta, kuinka yksikielinen Suomi sen saavuttaisi? Vastakkainasettelua ruokkivan kieliriidan sijaan on kannustettava nuoria oppimaan kieliä. Kielten opiskelun tulisi aloittaa jo toisella luokalla. Ruotsin kielen osalta opetuksen painopiste pitäisi siirtää kieliopista puhuttuun kieleen. Se voisi auttaa nuoria oivaltamaan, että ruotsin kielestä voi olla hyötyä. Silloinkin kun kulttuuriperintöä ja sivistystä vaalitaan."