Ruotsin kieltä kannattaa opiskella
Maaseudun Tulevaisuudessa (6.11.) Sirpa Salovius kirjoittaa ruotsin kielen merkityksestä:
"Suomen ulkopolitiikkaa on sotien jälkeen johdettu niin, että Suomi on saanut enemmän liikkumavaraa Pohjoismaihin ja yleensäkin lähteen unohtamatta hyviä suhteita itäiseen naapuriimme.
Ruotsista Suomi on saanut yhteiskuntajärjestelmämme, talousjärjestelmämme ja oikeusjärjestelmämme. Ruotsin kautta alunperin saksalainen luterilaisuus tuli maahamme valtauskonnoksi.
TV-ohjelma "Suomi on nyt ruotsalainen" on hyvin valottanut saamiamme vaikutteita ja systeemejä Ruotsista.
Venäjän vallan aikana nämä ruotsalaiset eli länsimaiset järjestelmät säilytettiin, vaikka sortokausien aikana esimerkiksi venäjän opiskelu koulussa oli pakollista. Helmikuun manifesti oli harkittu sortodokumentti.
Suomenruotsalaiset ovat yhtä lailla rakentaneet tätä maata talouselämässä sekä kulttuurin ja hallinnon aloilla. He ovat puolustaneet maatamme suomenkielisten rinnalla urhoollisesti sodissamme.
He ansaitsevat palvelut, koulutuksen ja asevelvollisuuden suorittamisen ruotsiksi.
Siksi suomenkielisten on opiskeltava ruotsia koulussa ja myöhemmin koulutuksessa voidakseen antaa nämä palvelut ruotsinkielisille, joille tämä myös on isänmaa, jossa saa käyttää äidinkieltä.
Suomenruotsalaiset ovat usein tärkeä linkki Pohjoismaihin ja varsinkin Ruotsiin, etenkin työelämässä. He seuraavat enemmän pohjoismaista mediaa ja saattavat opiskella tai työskennellä jonkin aikaa Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa.
Ruotsi on suurin kauppakumppanimme, joten ruotsia äidinkielenään ja hyvin puhuvia suomenkielisiä tarvitaan!
Suomenkieliset voivat opetella hyvin ruotsia ja hyötyä siitä monella tavoin. He voivat seurata ruotsinkielistä TV- ja radio-ohjelmaa, lukea ruotsinkielisiä ja riikinruotsalaisia lehtiä ja käydä ruotsalaisessa teatterissa Helsingissä, Turussa tai Vasassa.
He voivat hakeutua kiintiön puitteissa opiskelemaan ruotsinkielisiin oppilaitoksiin, Nord-Jobb-harjoittelijaksi muihin Pohjoismaihin tai vaativampiin työtehtäviin Ruotsiin.
Tällaisista opiskelu- ja työvaiheista yleensä jää yksityiselämäänkin ruotsinkielisiä tai pohjoismaisia ystäviä ja tuttavia, mikä taas rikastuttaa ja avartaa maailmankuvaa."
