Tarvitaanko Suomessa kaksikielisiä kouluja?

Kaksikielistä koulua käyneiden oppilaiden koulumenestys ja kielitaito ovat kansainvälisten tutkimusten valossa keskimäärin huomattavan hyvät. Suomessa ei kuitenkaan ole kaksikielistä koulua, jossa osa opetuksesta annettaisiin suomen, osa ruotsin kielellä. Jos sellainen perustetaan, lähtökohtana tulee olla, että koulussa kunnioitetaan kunkin oppilaan omaa kieli-identiteettiä. Molempien kielten ja kummankin kieliryhmän kulttuurin pitää olla yhtä näkyviä koulun toiminnassa, painotetaan ajatushautomo Magman selvityksessä.

"Pääkaupunkiseudun vanhemmat haluavat kaksikielisiä kouluja", otsikoi Helsingin Sanomat syksyllä 2011. Kirjoituksessa esitettiin varta vasten tehdyn mielipidetutkimuksen tulokset. Niiden mukaan 55 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista oli sitä mieltä, että Suomessa voisi hyvin olla kouluja, joissa opetetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Tätä mielipidekyselyä edelsi Hufvudstadsbladetissa käyty keskustelu, jossa esitettiin perusteluja sekä kaksikielisten koulujen puolesta että niitä vastaan. Keskustelu levisi moniin muihinkin lehtiin sekä myös verkkoon, ja se jatkui pitkälle vuoteen 2013.

Tunnusomaista tälle keskustelulle oli parikin seikkaa: Ensinnäkin sävy oli huomattavasti rakentavampi ja vähemmän kiihkeä kuin samaan aikaan vellova väittely pakollisesta kouluruotsista. Toiseksi keskustelijat eivät yleensä määritelleet tarkoin mitä he tarkoittavat käsitteellä "kaksikielinen koulu". Tämä puolestaan johti siihen, että argumentointi puolesta ja vastaan näytti hyvin erilaiselta suomen- ja ruotsinkielisessä mediassa. Usein osapuolet puhuivat täysin toistensa ohi. Etuna nähtiin vaikkapa oppilaiden kielitaidon kohentuminen, haittana esimerkiksi vähemmistökielen surkastuminen.

Ajatushautomo Magma järjesti keväällä 2013 kaksikielisisiä kouluja koskevan seminaarin. Tällöin monelta taholta esitettiin toivomus, että aihetta käsiteltäisiin vielä syvällisemmin mutta silti helppotajuisesti. Magmassa päätettiin siksi tehdä asiasta selvitys, nimenomaan kaksikielisesti, jotta analyysi palvelisi molempia kieliryhmiä. Selvityksen tekijäksi valittiin emeritaprofessori Marketta Sundman (Turun yliopisto), jolla niin työuransa kuin taustansakin vuoksi oli hyvät edellytykset tehtävän suorittamiseen. Hänen äidinkielensä on suomi mutta hän on käytännössä kaksikielinen.

Marketta Sundmanin Magmalle laatima selvitys kiteyttää Suomessa viime vuosina käydyn keskustelun kaksikielisistä kouluista. Kansainvälisiä kokemuksia hyödyntäen esitetään erilaisia vaihtoehtoja ja määritellään mitä käsite "kaksikielinen koulu" tarkoittaa. Sundman selvittää kielen merkitystä oppilaan kognitiivisten kykyjen kannalta, käy ennakkoluulottomasti läpi kaksikielisen koulun etuja ja haittoja sekä esittää Suomen oloihin mahdollisesti soveltuvan kokeilumallin. Kaksikielisten koulujen etuja ja haittoja analysoidaan kolmen oppilasryhmän erilaiset lähtökohdat huomioiden: suomenkielisten, ruotsinkielisten ja kaksikielisten lasten. Keskeinen kysymys on, onko oppilaiden kielitaito sillä tasolla, että molempia kieliä voidaan käyttää, ei vain teoriassa vaan myös käytännössä, sekä opetuksessa että luokkahuoneen ulkopuolella.

Magmalle tekemässään selvityksessä Tarvitaanko Suomessa kaksikielisiä kouluja? Marketta Sundman käy läpi kansainvälisiä tutkimuksia kaksikielisen lapsen kielenkehityksestä. Jo useita vuosikymmeniä kaksikielisyyden ja lahjakkuuden suhteesta on saatu positiivisia tuloksia eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Kanadassa on testattu kaksikielisiä englantia ja ranskaa yhtä hyvin puhuvia lapsia ja verrattu heidän tuloksiaan yksikielisten ranskankielisten lasten tuloksiin. Vaikka lapsilla oli samanlainen sosiaalinen tausta, kaksikieliset saavuttivat useimmissa testeissä keskimäärin paremmat tulokset kuin yksikieliset lapset. He myös menestyivät ranskankielisiä paremmin joissakin ranskan kielen taitoa mittaavissa testeissä.

Nykyään kaksikielisyyttä ei pidetä lapsen älyllistä kehitystä uhkaavana tekijänä, vaan sen katsotaan pikemminkin vahvistavan lapsen kehitystä eri lahjakkuuden aloilla. Suomessa on havaittu, että ruotsinkielisessä kielikylvyssä kaksikielisen kielitaidon saavuttaneet suomenkieliset lapset menestyvät koulussa keskimäärin jonkin verran paremmin kuin tavallista yksikielistä koulua käyvät lapset.

Sundman esittää kokemuksia mm. USA:sta, Kanadasta, Espanjasta, Luxemburgista ja Ruotsista. Mikäli Suomeen perustettaisiin koulu, jossa opetus annettaisiin sekä Suomen että Ruotsin kielellä, molempien kielten ja kummankin kieliryhmän kulttuurin pitää olla yhtä näkyviä koulun toiminnassa, painotetaan Magman selvityksessä. Kaksikielisessä koulussa tulee kuinnioittaa kunkin oppilaan omaa kieli-identiteettiä.

Yksilötasolla voidaan katsoa että kaksikielinen koulu antaisi:

• suomenkielisille lapsille mahdollisuuden saavuttaa huomattavasti parempi ruotsin kielen taito kuin mitä ruotsin kielen opetus suomenkielisessä koulussa voi heille antaa.
• Suomenkielisille, ruotsinkielisille sekä kaksikielisestä kodista tuleville lapsille mahdollisuuden saavuttaa lähes täydellisen kaksikielisyyden, mistä olisi huomattavaa hyötyä opiskelussa ja työmarkkinoilla.
• selkeän ja tasapuolisen kuvan molempien kieliryhmien kultturisesta identieteetistä, siinä missä ruotsinkielinen koulu korostaa suomenruotsalaista kulttuuria ja suomenkielinen koulu suomenkielistä.

Haittana tai riskinä mainittakoon, että kaksikielinen koulu ei sopisi kaikille ruotsinkielisille oppilaille, koska varsinkin paikkakunnilla, joilla ympäröivässä yhteiskunnassa käytetään hyvin vähän ruotsia, oppilaiden äidinkielen taito saattaa heiketä samoin kuin heidän kielellinen identiteettinsä.

Yhteiskuntatasolla voidaan todeta, että kaksikielisen koulun johdosta:

• Aidosti kaksikielisten ihmisten lukumäärä kasvaisi
• Suomenkielisten ja ruotsinkielisten suhteet saattaisivat parantua ja yhteydet lisääntyä yli kielirajojen
• Ruotsinkielisten koulujen tilanne saattaisi vaikeutua kutistuvan oppilasmäärän kautta.

Mikäli Suomeen perustetaan suomalais-ruotsalaisia kouluja, on niiden toiminnan suunnittelussa huomioitava Suomessa ja muualla maailmassa kaksikielisistä kouluista saadut kokemukset. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tavoitteet, ts. normaali äidinkielen kehitys, erinomainen toisen kielen taito ja vähintään keskimääräiset oppimistulokset eri oppiaineissa, voidaan saavuttaa.

Koko raportti on luettavissa täällä.

Raportti yhteenvetona