Ei pakko vaan mahdollisuus oppia vieraita kieliä

Joensuussa ilmestyvä sanomalehti Karjalainen kirjoittaa pääkirjoituksessaan 16.8. kielten rikkaudesta: "Sen sijaan että ruotsi ja venäjä asetetaan vastakkain, kielet pitäisi nähdä rinnakkaisina."

"Suomessa ja etenkin Itä-Suomessa keskustelu pakkoruotsista on vienyt hakoteille koko keskustelun kielten opiskelusta. Kielten opiskelua ei Suomessa pidä nähdä pakkona vaan mahdollisuutena, koska Suomi on pieni kielialue, eikä suomen kielellä pärjää muualla kuin Suomessa.

Suomen rajojen ulkopuolella liikuttaessa on osattava vieraita kieliä, eikä liikkuminen enää rajoitu lomamatkailuun, vaan ulkomaille niin itään, länteen kuin etelään matkustetaan yhä enemmän opiskelun ja työn takia. Vieraiden kielten taitoa tarvitaan entistä enemmän myös kotimaassa työelämässä

Tohmajärvi sekä muutamat muut Itä-Suomen kunnat haluaisivat vaihtaa peruskoulun seitsemännellä luokalla alkavan B1-kielen eli ruotsin kielen venäjän kieleen. Kunnat ovat lähes vastuuttomasti puhuneet pakkoruotsista ja tarjonneet tilalle venäjää, josta tietenkin tulisi oppilaiden keskuudessa pakkovenäjä.

Kunnat ovat perustelleet ehdotustaan ruotsin vaihtamisesta venäjään kielen tarpeellisuudella itärajan tuntumassa. On totta, että venäjän kielen taito on erittäin tarpeellinen Itä-Suomessa, jossa rajanylityspaikkojen ansiosta yhteydet maiden välillä ovat kiinteät. Venäjän kielen osaamisvajetta ei kuitenkaan paikata vaihtamalla peruskoulussa ruotsin opiskelu venäjään.

Kaksikielisessä Suomessa ruotsi kuuluu koulujen opetusohjelmaan. Vaihtamalla ruotsi venäjään kokonaisilta ikäluokilta vaikeutettaisiin esimerkiksi korkeakoulututkintojen suorittamista, sillä ruotsin kieli, niin sanottu virkamiesruotsi, on pakollinen osa tutkintoa.

Ruotsin kielen opiskelu myös liittää suomalaiset pohjoismaiseen kulttuuriympäristöön. Se on Suomelle luonteva suunta, sillä kaikki Pohjoismaat ovat organisoituneet samantapaisiksi demokraattisiksi hyvinvointiyhteiskunniksi.

Sen sijaan että ruotsi ja venäjä asetetaan vastakkain, kielet pitäisi nähdä rinnakkaisina. Nykyisen opetussuunnitelman mukaan kunnat voisivat halutessaan tarjota toisen pitkän kielen eli A2-kielen opetusta jo ala-asteelta lähtien. Venäjän kieltä tärkeänä pitävät kunnat olisivat siis voineet ottaa valikoimiinsa A2-kielen jo ala-asteella. Tulppana on raha. Vain suurissa kaupungeissa lapset voivat valita jo ala-asteella toisen vieraan kielen ensimmäisen, yleensä englannin, rinnalle.

Uudessa opetussuunnitelmassa kunnille luvataan rahaa harvinaisten kielten, siis myös venäjän, opettamiseen. Näille lupauksille ei rehtorienkaan kannata vain hymähdellä, vaan lupauksiin on tartuttava ja tarjottava mahdollisuuksien mukaan oppilaille nykyistä laajempaa kielivalikoimaa."