Helsingin Sanomat kommentoi pääkirjoituksessa (11.3.) presidentti Martti Ahtisaaren vetämän kielityöryhmän ehdotuksia kahden kansalliskielen turvaamiseksi:
"Ruotsinkielisten oikeuksia valvova suomenruotsalaiset kansankäräjät asetti vuosi sitten "johtoryhmän" laatimaan käytännön ehdotuksia sen takaamiseksi, että Suomessa säilyy kaksi elävää kansalliskieltä.
Presidentti Martti Ahtisaaren johtamassa ryhmässä on mukana perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia ja muun muassa joukko keskeisiä virkamiehiä.
Suomi on ollut vähemmistökieltä puhuvien oikeuksissa mallimaa, mutta vuonna 2004 voimaan tulleen, oikeuksia korostaneen kielilain jälkeen Suomen maine on paradoksaalisesti heikentynyt. Euroopan neuvosto on kahdesti huomauttanut, että tuomioistuinten ja viranomaisten kyky palvella ruotsin kielellä on rapautunut eikä asialle ole tehty mitään.
Hallintorakenteita on kasattu yhä suuremmiksi yksiköiksi, ja ruotsinkieliset - vaikka heitä olisi lukumääräisesti paljon - ovat niissä yhä pienempi vähemmistö. Tämä on heikentänyt ruotsinkielisten mahdollisuutta saada palvelua omalla äidinkielellään.
Suomessa ministeriöiden itsenäisyys on suuri. Siksi suhtautuminen kielellisiin oikeuksiin vaihtelee. Oikeuksien toteutumista ei valvota koko hallinnon tasolla.
Samalla kyky puhua ruotsia on Suomessa heikentynyt ja kiinnostus kielten opiskeluun ylipäätään vähentynyt. Syrjässä oleva pieni maa on käpertymässä itseensä.
Ryhmä esittää, että yhdelle ministerille asetettaisiin velvollisuudeksi valvoa kielellisten perusoikeuksien toteutumista. Tämän lisäksi ryhmä ehdottaa kieliasiamiehen nimittämistä oikeusasiamiehen toimistoon, kansallista kielistrategiaa ja kunnallisia kieliohjelmia sekä ruotsin kielen opiskelun aikaistamista ja peruskoulun kielitarjonnan laajentamista.
Ryhmän ehdotukset on syytä lukea tarkkaan - myös siksi, että ne eivät juuri lisäisi kustannuksia. Kyse on siitä, että kielelliset perusoikeudet otettaisiin nykyistä tarkemmin huomioon ja asiat organisoitaisiin nämä perusoikeudet mielessä pitäen.
Kielikysymyksestä on tullut poliittisesti arka aihe. Pääpuolueista vain kokoomus uskaltaa puhua ruotsin kielen merkityksen puolesta. Sosiaalidemokraatit, joilla on vahva kaksikielinen perinne, ovat hiljaa, ja keskusta on luisunut kielipoliittisen vastakkainasettelun suuntaan."
