Säilyttämisen arvoinen kulttuuri?

I Socialdemokraternas partiorgan Uutispäivä Demari(25.6.)sällar sig ledarskribenten Hanna Plattonen till den de populistiska kretsar inom Sannfinländarna och Samlingspartiet som ifrågasätter svenskans nationalspråks ställning:

"Kokoomus kokoontui talkoohengessään Jyväskylään. Keskustan puoluekokous imi median huomion vahvasti puoleensa. Mutta onnistui kokoomus sohaisemaan kepillään herhiläispesää - pakkoruotsia. Kokouksen päätökset ruotsin kielen asemasta ovat toki ristiriidassa keskenään, mutta päätökset kuitenkin nostivat aiheen tapetille. Tähän asti aiheesta on keskusteltu lähinnä lehtien mielipidepalstoilla. Pakkoruotsi- keskustelu tuleekin helposti leimattua populistiseksi ääntenkalasteluksi.

Sen sijaan että keskustelu pyörii koulujärjestelmämme pakkoruotsin ympärillä on syytä hiljalleen viritellä keskustelua ruotsin kielen perustuslaillisesta asemasta. Kukaan suurista puolueista ei kuitenkaan halua astua tämän kielivähemmistön varpaille, ja aihe tuntuukin olevan poliittinen tabu. Vaikka Suomessa ruotsia äidinkielenään puhuvia on tällä hetkellä noin 290 000 eli 5,4 prosenttia väestöstä, on ruotsinkielisten asema yhteiskunnassamme huomattavasti tätä vahvempi.

Tosiasia on, että suurimman osan suomalaisista on vaikea käsittää ruotsin kielen asemaa maassamme. Vaiettu asia on myös kaksikielisyytemme yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset. Ruotsin kielen asemaa perustellaan usein kulttuuri-argumentilla. Suomenruotsalaisten vaalima oma kulttuuri on toki Suomelle rikkaus kuten on maassamme harjoitettava saamelaiskulttuurikin. Erona vain se, että saamelaiset ovat pitäneet oman kulttuurinsa elivoimaisena ilman valtiollista väliintuloa. Jos suomenruotsalaisen kulttuurin säilymiseksi tarvitaan perustuslakiin pykälä, ei kulttuuri kovin elinvoimainen ole.

Toivottavaa on, että kaksikielisyys nousee vakavaan keskusteluun myös eduskuntavaaleissa. Valitettavasti pakkoruotsi- keskusteluakin leimaa pakolaiskeskustelun tapaan kiihkomielisyys."

http://www.demari.fi/content/view/11409/332/