City lehden Ari Peltonen on haastatellut Rkp:n puheenjohtajaa Stefan Wallinia (3/2011):
Stefan Wallin.
"Venäjää otetaan keittiön oven kautta sisälle", sanoo Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja ja City-lehden naamari numero kolme Stefan Wallin kielikeskustelusta.
Ruotsalainen tarkoittaa ruotsalaista, joten nimenne Ruotsalainen kansanpuolue kummastutti. Nythän se muuttui juuri Suomen ruotsalaiseksi kansanpuolueeksi. Mutta te olette edelleenkin ruotsalaisia, tosin suomalaisia ruotsalaisia. Miksette voi olla Ruotsinkielinen kansanpuolue, tai Suomenruotsalainen kansanpuolue?
"Se on Suomen ruotsalainen, joo...Vanha nimi antoi ymmärtää, että toimisimme jonkun valtakunnan rajan takana, heh, mutta näin ei todistettavasti ole, eikä tule olemaan. Sisältö kertoo, että pelaamme suomalaisten pussiin ja kenen lätkäjoukkuetta hurraamme. Rukissa kerran melkein hermostuin, kun kysyttiin, tulenko Ruotsista."
Joillekin ei mene millään kaaliin, että suomenruotsalaiset kannattavat Suomen joukkuetta Ruotsi-matsissa, vaan entäpä jos Ruotsi häviää vaikkapa Valko-Venäjälle, oletteko vahingoniloisia?
"Se menee ehkä vähän lajikohtaisesti. Välillä ruotsalaisten itsetyytyväisyys rassaa, aina kun ne mokaa, se on kaikkien muiden syytä. Kun Ruotsi putosi ennen aikojaan Kanada Cupista, niin Expressen-lehti ja joku valmentaja syytti järjestäjiä siitä, että jää oli liian liukas! Se oli kyllä kaiken huippu!"
Et pidä pakkoruotsi-nimityksestä, kun ei puhuta pakkomatematiikastakaan. Matemaattiset kaavat ovat samoja ympäri maailman, ruotsilla ei maailmanlaajuisesti tee mitään.
"Totta, mutta jos otetaan naapurimaat huomioon, niin varmasti on enemmän ruotsia kuin suomea puhuvia ihmisiä."
Sittenhän meillä pitäisi olla pakkovenäjä, koska venäjää puhuvia on jotain kaksikymmentä kertaa enemmän!
"Mutta Suomella ei ole samanlaista yhteistä historiaa."
Suomalaisillahan oli Venäjän vallan alla huomattavasti paremmat oltavat kuin Ruotsin vallan alla, autonomian myötä Suomi nostettiin kansakunnaksi. Ruotsin vallan alta Venäjän vallan alle pääsemistä 1809 juhlittiin 2009 oikein näyttävästi.
"Ruotsi on Suomen kansalliskieli, ei venäjä."
Tärkeintä: menneisyys, nykyisyys vai tulevaisuus?
"Kun tuntee menneisyyden, ymmärtää myöskin nykytilanteen päälle ja osaa suunnitella vähän tulevaisuutta. Suomalaisten pitäisi puhua enemmän ranskaa ja saksaa."
Olette alkaneet kampanjoida pakkoruotsi-termiä vastaan puhumalla hyötyruotsista. Eikö tasapuolisuuden nimissä pitäisi puhua hyötyvenäjästä ja Ahvenanmaalla hyötysuomesta?
"Puhumme myös hyötymatematiikasta, hyötyvoimistelusta ja hyötybiologiasta. Nämäkin ovat osa perusopetuksen yleissivistävää tehtävää, kuten hyötyruotsi. Ja toivottavasti mahdollisimman moni ahvenanmaalainen oppisi hyötysuomea."
Suomessa kieliasioissa ollaan usein omassa poterossa. Eräs "puolueeton" ulkomainen instanssi tutki taannoin, mitä kieliä suomenkielisten olisi hyödyllisintä opiskella, arvaa mitkä ne oli?
"Englanti...kiina..."
Englanti, saksa ja ranska.
"Näitä arvioita on tietysti useita...no joo..."
Kannatan vapaaehtoisuutta ja sinä pakollisuutta: kumpi olisi valtiomuotona diktatuuri ja kumpi demokratia?
"Pakollisuus liitetään tietenkin diktatuureihin ja vapaaehtoisuus demokratioihin, mutta...tää on nyrkkisääntö, mutta on poikkeuksia. Onhan Suomessa pakko mennä armeijaankin tai siviilipalvelukseen."
Ministerinä sinulla on postina myös tasa-arvoasiat, kuinka tasa-arvoinen miesten asevelvollisuus on?
"Suurin epätasa-arvo poistettiin about 15 vuotta sitten, kun naisille sallittiin asepalvelus."
Naisten sukuelinten silpomispakkokin olisi varmaan tasa-arvoista, jos miehetkin halutessaan voivat ympärileikkauttaa itsensä...Cityyn kirjoittamani pakkoruotsi-artikkelin nettikeskustelussa kymmenet syyttivät rasistiksi. Kysyin perusteluja, ainuttakaan vastausta ei tullut.
"Ei pakkoruotsin vastustaminen tee kenestäkään rasistia. Pitäisi pystyä tekemään kysymyksiä ja myöskin vastaamaan niihin ilman leimaamisia. Jotkut kokevat pakkoruotsin Ruotsin vallan jäänteenä."
Ruotsalaisethan yrittivät pakkoruotsalaistaa suomalaiset, ja he pitivät suomen kieltä alempiarvoisten kielenä; he varmaan myhäilisivät, kun Suomessa on 200 vuotta Ruotsin vallan alta päästyään pakkoruotsi.
"Saattaa hyvinkin olla joo ja siitä on vähemmän kuin sata vuotta, kun yritettiin syöttää pakkovenäjää, ja nyt sitä ollaan ottamassa vähän keittiöoven kautta sisälle."
Hauska ajatus, että minä kannatan vapaaehtoisruotsia ja sinä vastustat sitä.
"Vastustan myös vapaaehtoissuomea ruotsinkielisille. Suomen ruotsinkielisten on pakko opiskella suomea."
Paitsi ahvenanmaalaisten...
"Ne on meidän vaikutuspiirin ulkopuolella."
Mutta on nekin suomalaisia. Ruotsin pakollisuutta perustellaan saksan opinnoilla. Oppiiko saksaa paremmin niin, että opiskellaan ensin kolme vuotta ruotsia ja sitten kolme vuotta saksaa, vai että opiskelee kuusi vuotta saksaa? Suositteletko ruotsia saksaa opiskeleville briteille?
"Tilanne lähtee aina maan lähtökohdista. Kyse on myös yleissivistyksestä ja pohjoismaalaisuudesta."
En koe itseäni pohjoismaalaiseksi. Pohjoismaista tulee mieleen kylmyys, pimeys, kalleus ja holhoaminen.
"Kummasti elämä helpottuu, kun osaa ruotsia Tukholmassa käydessä."
Enemmän Tallinnassa rampataan. Kehno on peruste tohmajärveläiselle vastentahtoiselle ruotsin opiskelijalle, että jotkut suomalaiset piipahtavat paatilla muutamaksi tunniksi Tukholmaan, jossa kaikki puhuvat englantia.
"Kukaan ei voi olla varma, että tohmajärveläinen nuori jää sinne ikiajoiksi asumaan."
Eikä voi olla varma, vaikka muuttasi Venäjälle tai Kiinaan. On laskettu, että ummikkoruotsinkielisiä on Suomessa prosentti, joista puolet asuu Ahvenanmaalla. Kun lasketaan todennäköisyys, missä suomenkielinen joutuisi työssään heidän kanssa tekemisiin, tulee prosentiksi jotain nollapilkkunollanollayksi ja sen takia kaikkien on pakko päntätä ruotsia.
"Joo...ruotsin opiskelu liittyy jo ihan yleissivistykseen."
Onko saksalaiset suomalaisia sivistymättömämpiä, kun ne ei puhu ruotsia?
"Ei. Pitää lähteä maan lähtökohdista."
Olen käynyt yli 60 maassa, enkä ole kertaakaan tarvinnut ruotsia.
"Mitä useamman kielen osaa, sen parempi."
Perussuomalaiset on ainoa puolue, jonka ohjelmassa on pakkoruotsin vastustaminen. Jos intoilisimme ruotsista kuin te, olisi persujen kannatus 66 prosenttia.
"Ratkaiseva ero on vähemmistöperspektiivi, nämä asiat eivät ole yhteismitallisia."
Jos ruotsalaisten toimitusten Suomeen lähettämiä toimittajia olisi Suomessa suhteessa yhtä paljon kuin suomalaisia Ruotsissa, olisi heitä 20. Arvaa oikea luku.
"Kaks tai kolme? Nolla!? Onks Hasse Svens lähtenyt täältä pois!? Paha juttu, että ruotsalaiset ovat usein luvattoman huonosti informoituja mitä Suomessa tapahtuu. Ei ne tiedä välttämättä Suomen kaksikielisyydestä. Korkeassakin asemassa olevat ovat sanoneet, et ‘hei en tiennytkään, et suomi on noin helppo kieli, mähän ymmärrän, mitä sä sanot'."
Onko oikein, että minulla voi olla elatusvelvollisuus aikuiseen ihmiseen, joka ei ole minulle sukua, tai hänellä on elatusvelvollisuus minuun?
"Elatusvelvollisuus aikuiseen, joka ei ole sukua...ääähhh...sun pitää varmaan vähän avata."
Kumppanin tulot voivat vaikuttaa niin, ettei saa tukia.
"Opintotukipuolella on ollut tapauksia, joissa täysi-ikäisen toisen asteen opiskelijan vanhempien tulot on vaikuttanut täysi-ikäisen opiskelijan opintotukiin, mutta tähän valtavaan epäkohtaan tulee muutos. Nurinkurista, että aikuista ihmistä rokotetaan puolison tuloista, jokainen on kuitenkin vastuussa omasta taloudesta. Toivon, että epäkohta poistuu, jos tulevan hallituksen puheenjohtajat ovat samaa mieltä."
Onko oikein, että naiset saavat täysin samasta työstä 20 prosenttia miehiä vähemmän palkkaa?
"Ei! Siitä pitäisi ehdottomasti päästä eroon, luku on itse asiassa 81,6 prosenttia."
Tuo oli kompa tasa-arvoasioita hoitavalle ministerille, sillä eihän naiset saa täysin samasta työstä parikytprossaa vähemmän palkkaa, vaan ylipäätään. Miehet hakeutuvat parempipalkkaisiin hommiin ja tekevät enemmän töitä. Jos katsotaan, paljonko jää käteen per työtunti, niin miehen euro on noin 90 senttiä.
"Heh. Tasa-arvoasioissa pitäisi ottaa miehetkin huomioon. Yllättävän moni mies on ottanyt minuun yhteyttä esimerkiksi huoltajuuskiistoissa, koska on kokenut olevansa miehenä heikompi osapuoli."
Kun opiskelijoilta kysyttiin ammattihaaveista ja tsekattiin palkkoja, tuli eroksi 20 prosenttia miesten hyväksi.
"Työelämän segregaatiosta päästäisiin eroon, jos useampi tyttö valitsisi vaikka teknisen käsityön tekstiilikäsityön sijasta ja päinvastoin. Työelämän jakautuminen nais- ja miesvaltaisiin aloihin alkaa jo alakoululaisten valinnoilla."
Olen ihastunut Radio Xtremin työntekijään ja haluan ottaa riskin rakastumalla suomenruotsalaiseen. Miten edetä?
"Hah, ehkä sä aloittaisit tällaisella ainutlaatuisella avauksella: "Går du ofta här?"
Heh heh. Spasiba!"
http://www.city.fi/artikkeli/Miksi+pakkoruotsia+Stefan+Wallin/3735/
