Rakennetaan rakkaudella
Aamulehti paljastaa kantansa ruotsinkieleen ja suomenruotsalaisiin pääkirjoituksessa (30.5.) Lehti kommentoi myös viime päivien uhkausviestejä.
"Riikka Venäläisen pesti Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana alkoi yllättäen ja jatkui huolestuttavasti: hän sai uhkausviestin nimettömältä ruotsin kielen vastustajalta.
Vihanpidolla ei ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa, oli kohteena mikä vähemmistö tai muu ihmisryhmä tahansa.
Hyvät asiat ensin: väkivaltaisuus ja väkivaltarikokset ovat vähentyneet Suomessa. Vaikka meillä lietsotaankin monin paikoin suoranaista vihaa ja uhkaillaan ihmisiä jopa hengenlähdöllä, on todellinen vaara joutua tapetuksi tai pahoinpidellyksi pienentynyt.
Joku voi ehkä päätellä, että aggressioiden ja negatiivisten tunteiden purkaminen vaikkapa nimettömänä verkossa voi olla tietyille sairaille yksilöille suoranaista terapiaa. Että se jotenkin auttaisi päästämään pahimmat höyryt päästä, minkä jälkeen kyseisellä yksilöllä ei olisikaan enää tarvetta käydä fyysisesti käsiksi kehenkään kanssaihmiseen.
Piti tuo arvio paikkansa tai ei, on yksi asia selvä kuin pilvetön kesäpäivä: vihan lietsominen ja ihmisten uhkaileminen on sekä vastenmielistä että laitonta. Sen salliminen tai edes ymmärtäminen jossain muodossa ei tule kyseeseen.
Vaikeus tulee tässä: jos ja kun vihanlietsoja tai uhkailija saadaan kiinni, on hän usein seuraavaksi vaarassa joutua uhkailun uhriksi. Kierteestä olisi päästävä irti.
Vaikeaahan se on, kun suomalaisen yhteiskunnan historia sisältää niin paljon vihaa - jopa ylhäältä ohjattua ja tarkoituksella hyväksi käytettyä vihaa. On ollut ryssävihaa, monenlaista herravihaa ja sisällissotaankin johtanutta luokkavihaa.
Rakkaudella tätä yhteiskuntaa on rakennettu valitettavan harvoin. Toki paljon on puhuttu isänmaanrakkaudesta, mutta käsitteen ahkerimmat käyttäjät tuntuvat käsittävän, että rakkaus omaan maahan oikeuttaa jotenkin halveksumaan toista.
Pahimmillaan vihoittelua puolustellaan sananvapaudella. Tätä korttia käyttävät unohtavat kokonaan sen, että sanavapauden kanssa pitää noudattaa sananvastuuta.
Mielipiteensä saa esittää ja sitä saa puolustaa, mutta vastakkaisen mielipiteen esittäjällekin on annettava tilaisuutensa ja arvonsa, kunhan pysytään laillisuuden ja hyvien tapojen rajoissa.
Nimettömiä mielipiteitä taas pyritään oikeuttamaan sillä, että mielipiteen esittäjän on pystyttävä suojaamaan itsensä mahdollisilta kostotoimenpiteiltä - tai vähintäänkin taloudelliselta haitalta.
Perustelu alkaa olla ajastaan jäljessä. Sananvastuuseen nimenomaan kuuluu, että kerrotaan selvästi myös se, kuka sanoo ja miksi.
Ei tässä nyt sentään missään sortovallassa eletä, vaikka kaikki asiat eivät aina menekään niin kuin siellä kuuluisassa Strömsössä.
Mistä päästäänkin itse ajankohtaiseen aiheeseen, eli ruotsinkielisten kanssakansalaistemme asemaan. Tämänkin lehden kanta on ollut se ja sellaisena pysyy, että kaksikielisyys on maallemme rikkaus ja tärkeä perinne. Sitäkin voi ja pitää puolustaa - ihan isänmaanrakkaudella."
