Jos Portugalin tukipaketti kaatuu siihen, että Suomessa perussuomalaiset ja mahdollisesti demarit vastustavat sitä, se olisi Suomen 16-vuotiaan EU-jäsenyyden ehdottomasti dramaattisin aikaansaannos, kirjoittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan (22.4.).
"Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt sohaisi viime sunnuntaina ampiaispesää arvioidessaan tuoreeltaan perussuomalaisten menestystä eduskuntavaaleissa.
"Suomi, joka kääntäisi selkänsä sekä Pohjolalle että Euroopalle, olisi toinen Suomi", Bildt kirjoitti vaali-illan päätteeksi blogissaan. Kirjoituksen perään kertyi Suomesta kommentteja, joissa kiukusta saivat osansa sekä Ruotsin ulkoministerin neuvot että ruotsin kielen asema Suomessa.
Ruotsalaiset ärsyttävät ajoittain naapureitaan neuvoillaan. Bildtin kirjoituksen pääasia oli kuitenkin huoli Suomen kansainvälisestä asemasta.
Bildt painotti, miten keskeistä yhteistyö ja yhteenkuuluvuus Suomen kanssa on Ruotsille. Hänen mukaansa vaalikampanjan keskustelussa ruotsin kielestä oli kyse paitsi Suomen kaksikielisyydestä myös Suomelle merkittävistä suhteista muuhun Pohjolaan.
Vihaiset vastaväitteet suomen kielen heikosta asemasta Ruotsissa eivät muuta sitä, että Bildt oli oikeassa. Selkänsä kääntävä Suomi olisi toinen Suomi.
Suomen kansainvälisestä asemasta on syytä kantaa huolta, vaikka olisi Bildtin tavoin lopulta sitä mieltä, että uhkakuvat tuskin toteutuvat.
Osassa kommenteista Bildtiä on kehotettu keskittymään omiin eikä Suomen asioihin. Hyvin monessa paikassa keskitytään kuitenkin nyt Suomen asioihin, koska Suomella on ratkaiseva vaikutus muiden asioihin. Samalla herää laajempia kysymyksiä Suomen ulkopolitiikasta vaalien jälkeen.
Suomi päättää itse siitä, miten Suomi toimii Pohjolassa, Euroopassa ja maailmalla. Kansainvälistä asemaansa Suomi ei kuitenkaan päätä eikä varsinkaan ilmoita. Sen arvioivat muut Suomen puheiden ja tekojen perusteella, ja arviointi on jo meneillään. Sama päti menneinä vuosikymmeninä, kun Suomi ei voinut ainoastaan ilmoittaa pyrkivänsä puolueettomuuteen vaan muiden piti myös uskoa se.
Suomen asema on nyt puntarissa, koska eduskuntavaaleilla oli sattumalta vaikutusta EU:n velkakriisin hoitoon ja erityisesti Portugalin tukipakettiin, jonka kaikki muut euromaat haluaisivat hyväksyä 16. toukokuuta.
Jos paketti kaatuu siihen, että Suomessa perussuomalaiset ja mahdollisesti demarit vastustavat sitä, se olisi Suomen 16-vuotiaan EU-jäsenyyden ehdottomasti dramaattisin aikaansaannos. Aiemmilla teoilla olisi sen jälkeen vähän merkitystä.
Yksittäiset jäsenmaat ovat vaikeuttaneet sisäpoliittisista syistä EU:n asioita aiemminkin, mutta siitä tulee perässä kunnon lasku. Unionin talousvakauden horjuttaminen on suurimman luokan asia. Lasku kasvaa, kun muut maat eivät löydä Suomen toiminnasta elintärkeiden kansallisten etujen puolustamista.
Huomion ryöppyä ei pidä tulkita merkiksi siitä, että Suomen kansainvälinen asema olisi vahvistunut. Suomen mahdollisuudet vaikuttaa sekä omiin että yhteisiin asioihin EU:ssa uhkaavat heiketä, ja se horjuttaisi Suomen kansainvälistä asemaa. Muiden maiden näkökulmasta muutos olisi vähäinen, mutta Suomelle se olisi suuri.
Suomella ei ole suuren vallan automaattisesti saamaa kansainvälistä painoarvoa, mutta Suomen asema on ollut viime vuosina hyvä. Tämä on tärkeää Suomen yhteiskunnalle, taloudelle ja turvallisuudelle.
EU:n tukipäätökset eivät tietenkään ole päätepiste Suomen toiminnalle Euroopassa ja maailmalla. Kansainvälinen talous ja politiikka tuottavat jatkuvassa virrassa asioita, joihin Suomen pitää ottaa kantaa.
Jo ennen vaaleja Suomi päätti jäädä pois Naton Libyassa johtamasta liittoumasta. Nyt vaalien jälkeen edessä voi olla päätös osallistumisesta EU:n johtamaan Libyan-operaation sotilaalliseen osuuteen.
Tulevista ratkaisuista päätellään, eristäytyykö Suomi ja heikkeneekö yhteistoiminta muun muassa Ruotsin kanssa Bildtin pelkäämällä tavalla.
Ulkopolitiikan luonteeseen kuuluu, että kansainvälisen aseman vahvistaminen vaatii paljon työtä ja aikaa mutta asemaa voi heikentää nopeasti."
