Tyhjän maan vartijat

Tammikuussa 25-vuotias lumenpudottaja Espoosta päätti myydä omaisuutensa ja muuttaa Thaimaahan. Hänen ilmoituksensa huuto.net -sivuilla herätti toimittajan huomion. "Ville toteuttaa unelman, josta monet vain haaveilevat", Helsingin Sanomat kirjoitti. Lumenpudottajasta tuli nopeasti julkkis ja hänen tarinastaan tuli HS.fi:n kaikkien aikojen luetuin artikkeli. Sadat lukijat rohkaisivat Villeä ja kertoivat, miten he haluaisivat tehdä saman.

En voinut olla huomaamatta kahta asiaa, jotka oli jätetty pois kaikista lehtikirjoituksista ja keskusteluista. Ensinnäkin, oli rikottu yhtä suomalaista tabua; ei saisi puhua siitä, että jossakin muualla maailmassa olisi mukavampaa asua kuin Suomessa. Jopa talven pimeimpinä päivinä, kun putsaat lumikasaa autosi päältä ja olet vaarassa liukastua jäisellä kadulla, on parasta olla avoin ja pitää mielessä miten ihana Suomen talvi onkaan ja miten mahtavaa on, että meillä on neljä vuodenaikaa. Loppujen lopuksi, Suomeen syntyminenhän on kuin lottovoitto.

Toiseksi, en voinut olla miettimättä, miten tämä tarina olisi kerrottu ja miten lukijat olisivat reagoineet, jos thaimaalainen rantavahti olisi tylsistynyt vuokraamaan aurinkotuoleja turisteille (tätä Ville kaiketi suunnittelee tekevänsä Thaimaassa) ja aikoisi myydä omaisuutensa pyrkiäksensä asettumaan Suomeen - sanotaan vaikka pudottamaan lunta katoilta? Miten toimittaja olisi kirjoittanut jutun ja miten lukijat olisivat kommentoineet sitä?

No, jos ei ihan täsmälleen päinvastainen tapahtuma, niin samantapainen muuttoliike tapahtuu joka vuosi kun joukko thaimiehiä ja -naisia tulevat Pohjois-Suomeen poimimaan marjoja kuukaudeksi ja lähtevät takaisin vaatimattoman rahasumman kera. Vaikka heillä ei ole mitään suunnitelmia jäädä - ja heidän käyntinsä epäilemättä on hyödyksi Suomen taloudelle - heidän herättämänsä reaktiot eivät valitettavasti ole läheskään niin myönteisiä kuin Villen.

Tämä tarina osoittaa, miten kieroutunut näkökulma vallitsee maahanmuuttoasioita Suomessa tällä hetkellä. Globalisaatio ja ihmisten "vapaa" liikkuvuus on kaksisuuntainen tie, mutta sellaisena sitä ei aina nähdä.

Ympäri maailmaa elää noin 1,5 miljoonaa suomalaisten jälkeläistä. Vuosien 1965 ja 1970 välillä Suomesta lähti keskimäärin 21 000 ihmistä muihin maihin, lähinnä Ruotsiin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Suomalaiset ovat Ruotsin suurin vähemmistö. Ilman maastamuuttoa Suomen väkiluku olisi tänä päivänä 7 miljoonaa.

Suurin osa Suomesta lähteneistä ihmisistä lähti paremman elämän, auringon ja rakkauden perään. Tilastollisesti ne noin 140 000+ ihmistä jotka ovat tulleet Suomeen muualta, ovat päätyneet tänne juuri samoista syistä. Vain noin 30 prosenttia Suomessa asuvista ulkomaalaisista on pakolaisia tai turvapaikan hakijoita, ja monet heistä on tuotu tänne kiintiöpakolaisina Suomen hallituksen toimesta.

Suomi on siis selvä "voittaja" maailmanlaajuisessa ihmisten muuttovirrassa - sillä on yli seitsemän kertaa enemmän vientiä kuin tuontia - minkä ihmeen takia täällä siis kuhistaan niin voimakkaasti maahanmuuton tuomista ongelmista?

Jotkut voivat väittää, että muihin maihin lähteneet suomalaiset olivat enimmäkseen kunnon kansalaisia ja kovia työntekijöitä, jotka olivat hyödyksi yhteiskunnille joihin he saapuivat - ja että tänne tulevat maahanmuuttajat eivät puolestaan aina ole hyödyksi, vaan monet heistä ovat rikollisia. YLE:n uutisten mukaan suomalaiset ovat suurin etninen ryhmä Ruotsin vankiloissa. Vuoden 2010 lopulla Ruotsin vankiloissa oli 350 Suomen kansalaista. Vertailun vuoksi, Suomen vankiloissa oli 200 ulkomaalaista, tarkoittaen henkilöitä kaikkialta maailmasta.

Toinen väittämä on, että Suomi on pieni ja homogeeninen maa ja että ulkomaalaisten nopea virta on aiheuttanut vastareaktion. Todellisuudessa "maahanmuuttokriittinen" ja muukalaisvastainen ajattelu on lisääntynyt jopa nopeammin kuin itse maahanmuutto.

Mielipidemittaukset näyttävät, että Perussuomalaisten kannatus kasvaa koko ajan. Kannatus on noussut alle kahdessa vuodessa 6 prosentista 17 prosenttiin. Maassa, jossa 2,7 prosenttia väestöstä on maahanmuuttajia, nämä luvut eivät vastaa toisiaan.

Ruotsissa, jossa 14,3 prosenttia väestöstä on maahanmuuttajia, Ruotsidemokraatit saivat 5,7 prosenttia äänistä viime vaaleissa. Päinvastoin kuin Suomessa, missä Perussuomalaiset ovat saaneet hyvin sallivan vastaanoton, Ruotsidemokraatteja boikotoitiin median toimesta. Myös kaikki muut puolueet ja lukuisat julkisuuden henkilöt vetosivat kansalaisiin, etteivät he äänestäisi Ruotsi-demokraatteja.

Belgiassa, joka on Kainuun kokoinen, on kaksi kertaa suurempi väestö kuin Suomessa ja 7 % väestöstä on maahanmuuttajia.

Geert Wildersin maahanmuuttovastainen puolue sai 15 prosenttia äänistä Hollannin vaaleissa. Toisaalta Hollanti on kymmenen kertaa Suomea pienempi, ja sen väkiluku on yli 16 miljoonaa, josta yli 10 prosenttia on maahanmuuttajia.

Toisaalta Rotterdamissa on marokkolaissyntyinen pormestari ja niin Ruotsin, Tanskan, Hollannin kuin Belgian parlamenteissa istuu useita maahanmuuttajia.

Suomi on Euroopan kuudenneksi suurin maa pinta-alaltaan ja se on yksi maailman harvimmin asutuista maista. Belgia, Tanska ja Hollanti yhteensä mahtuisivat kolminkertaisesti Suomeen. Silti heidän yhteenlaskettu väkilukunsa on 32 miljoonaa, joka on enemmän kuin kuusi kertaa Suomen väkiluku.

Timo Soini, Perussuomalaisten puheenjohtaja, myönsi hiljattain Helsingin Sanomien haastattelussa, että maahanmuutto on yleisellä tasolla pieni asia. Hänen mukaansa se on kuitenkin tärkeä asia noin 10 prosentille puolueensa äänestäjistä: "He ovat isänmaallisia, vihaisia nuoria miehiä, jotka pitävät makkarasta ja moottoriurheilusta ja heille maahanmuutto on iso juttu."

Eli jos maahanmuuttovastaisuus heijastaa ainoastaan kymmenesosan Perussuomalaisten mahdollisten äänestäjien tuntemuksia, mikä on muun 90 prosentin takana? Protesteja, jotkut sanovat. "Ihmisillä on oikeus olla vihaisia", Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen itse sanoi. Mutta jos protestin vuoksi tukee puoluetta, jolla ei ole minkäänlaista puolueohjelmaa - edes maahanmuuttoa koskien - sehän on kuin hyppäisi rikkinäiseen autoon, koska juna on hidas.

Soinin rehellisestä paljastuksesta huolimatta maahanmuutto näyttää olevan yksi tämän vuoden eduskuntavaalien pääteemoista ylipäätään - varsinkin Perussuomalaisilla.

Onko sitten isänmaallista suunnata kansan huomio pois oikeista ongelmista pienempään helpommin sulatettavaan ongelmaan saadakseen heidän äänensä vaaleissa?

Tunteet poissulkien, tarvitaan vain vähän maalaisjärkeä sen tiedostamiseksi, että maahanmuutto ei ole Suomen kohtaamien ongelmien kärkipäässä tällä hetkellä. Näitä ovat esimerkiksi alkoholin käyttö, perheväkivalta, talouskriisi ja valtionvelka, kansainvälisen kilpailukyvyn menettäminen sekä ikääntyvä väestö, muutamia mainitakseni.

Voiko olla niin, että nämä vihaiset nuoret miehet pelkäävät, että maahanmuutosta voisi tulla ongelma tulevaisuudessa, ellei sitä kontrolloida?

Yhdistyneiden Kansakuntien väkilukuennusteiden mukaan Suomen väkiluku tulee vuonna 2050 olemaan 5 445 000. Tästä luvusta joka kolmas tulee olemaan yli 60-vuotias. Eikä tarvitse mennä niin pitkälle tulevaisuuteen; 27 prosenttia suomalaisista tulevat olemaan yli 60-vuotiaita vuonna 2015.

Ennusteiden mukaan nettomaahanmuutto Suomeen tulee olemaan keskimäärin 6000 henkeä vuodessa.

On sanomattakin selvä, että maahanmuutto ei ole ongelmaton ja että hyvin toimiva ja reilu valvontajärjestelmä on tarpeellinen. Mutta on myös olennaista huomata, että maailma on muuttunut pysyvästi. Tänä päivänä ihmiset muuttavat maasta toiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Meidän kaikkien on pärjättävä uudessa globaalissa yhteiskunnassa, missä internet ja halvat lennot, muiden joukossa, yhdistävät jokaisen pienen kylän toiseen toisella puolella maapalloa.

Rohkenen väittää, että jos maahanmuutosta muodostuisi Suomelle ongelma lähitulevaisuudessa, kyse olisi siitä, että liian harva olisi halukas muuttamaan tänne maan kasvavasta työvoimapuutteesta huolimatta. Ikääntyvä Eurooppa joutuu pian kilpailemaan kehitysmaista tulevasta työvoimasta.

Alexis Kouros

Käännös: Linda Kaseva