Kolumnisten Iivi Masson skriver i den estniska Postimees tidningen (17.8.) att Finlands tvåspråkighetspolitik inte går att omsätta i Estland. Utdraget är hämtata ur Utrikesministeriets mediaöversikt (25.8.)
"Suomen kaksikielisyyspolitiikka ei sovi Virolle esikuvaksi, sillä suomalaiset identifioituvat kielipolitiikkansa avulla pohjoismaihin, kun taas Virolla ei ole mitään syytä sitoutua venäläiseen kulttuuripiiriin. Olisi parempi vertailla vironvenäläisten asemaa suomenvenäläisiin.
Masson mukaan on myös tehtävä ero alkuperäisten kielivähemmistöjen ja maahanmuuttajien välillä. Euroopan maissa on paljon turkin ja arabian puhujia, mutta silti Saksa, Ranska tai Hollanti edellyttävät vähemmistöryhmiltään sopeutumista.
Masso kirjoitti Suomen kaksikielisyyspolitiikasta koko sivun kolumnin Postimees-lehteen 17. elokuuta. Kirjoituksessa otettiin kantaa niin Viron sisältä kuin ulkopuoleltakin esitettyihin näkemyksiin, joiden mukaan Viron pitäisi ottaa mallia Suomen kaksikielisyydestä. Tällaisia vaatimuksia esittävät Masson mukaan vironvenäläisten ohella erityisesti suomenruotsalaiset ja muut "hyväntahtoiset ulkomaalaiset neuvon-antajat", jotka usein perustelevat käsityksiään pelkästään vähemmistökieltä puhuvien määrillä. Virossa kaksikymmentäviisi prosenttia puhuu venäjää äidinkielenään, kun taas Suomessa vain noin kuusi prosenttia puhuu ruotsia.
Masso taustoitti mielipiteensä kuvaamalla perusteellisesti suomen kielen kehitystä viralliseksi kieleksi 1800-luvulta alkaen, samoin ruotsin kielen ja ruotsinkielisten kulttuurivaikuttajien merkitystä ja asemaa ennen ja nyt. Ruotsin kieli hiipuu jo uhkaavasti, mutta suojelemalla sitä Suomi samalla suojelee omaa pohjoismaisuuttaan ja kulttuurihistoriaansa. Virossa sen sijaan Viron venäjänkielisillä ei ole pelkoa kulttuurisesta hiipumisesta ja historialliset syyt puuttuvat. Masso muistutti, ettei saamen kieli alkuperäisyydestään huolimatta ole saanut samaa asemaa kuin ruotsi. Kaksikielisyydellä on sitä paitsi omat haittansa: kaksikielisyysvaatimukset valtion viroissa ja monilla työpaikoilla ovat usein ongelma monille maahanmuuttajille.
Masso korosti lisäksi, että ruotsinkieliset osaavat hyvin myös suomea, ja siinä mielessä suomi on universaali kieli. Toisin kuin viro Virossa, jossa kaikki eivät sitä osaa. Eksistentiaalinen pelko oman kielen asemasta koskettaa Virossa siten enemmistökielen puhujia, ja yhden kansalliskielen politiikka on Masson mielestä perusteltua.
Suomenvenäläisillä ei ole lähellekään samanlaisia mahdollisuuksia omankieliseen koulutukseen, mediaan ja palveluihin kuin vironvenäläisillä. Virossa venäjänkielisellä kulttuurilla sen sijaan on kaikki edellytykset kukoistukseen. Puhe toisen virallisen kielen tarpeesta ei osoita huolta vähemmistön kulttuuri-identiteetistä vaan geopoliittisia pyrkimyksiä. Naapurin mallista ei löydy tälle puheelle tukea, arvioi Masso."
