Utrikesministeriets medierapport noterar (6.10.) att ryska tidningar kommenterat språkdebatten i Finland.
"Venäjän media on alkanut kiinnittää huomiota Suomessa venäjän kielestä käytävään keskusteluun. Kaksi tunnettua venäläistä päivälehteä, hallituksen lehti Rossiiskaja Gazeta ja Novye Izvestija, on laajahkoissa jutuissaan tarttunut keskusteluun venäjän kielen kouluopetuksesta. Molempien virikkeenä oli pääministeri Mari Kiviniemen esitys ruotsin korvaamista venäjällä Itä-Suomen kouluissa.
Molemmat lehdet ennakoivat venäjän kielestä tulevan kevään 2011 eduskuntavaalien teema. Lehdissä on myös kerrattu perusteita venäjän kielen opetuksen lisäämiselle: suuri venäläismatkailijoitten määrä, vilkas rajakauppa, Suomen venäjänkielisen vähemmistön kasvu ja venäjän kielen osaamisen vähäisyys Suomessa.
Rajaseutu kuin suuri tavaratalo
"Suomea odottaa venäläinen tulevaisuus", otsikoi RG 30. syyskuuta ja jatkoi, että jo pian Itä-Suomesta tulee venäläisille entistä vieraanvaraisempi. Ei siksi, että hinnat halpenisivat, vaan siksi, että itäsuomalaiset opettelevat venäjän. Lehti muistutti, että aloitteen venäjän kielen opettamisen laajentamisesta tekivät Itä-Suomen poliitikot, virkamiehet ja yrittäjät.
Lehdet taustoittivat esitystä: Suomessa, erityisesti Itä-Suomessa, käy paljon venäläisturisteja (v. 2009 2,2 milj.), ja rajakauppa kukoistaa. NG kertoi 5. lokakuuta, että kymmenet tuhannet pietarilaiset käyvät päivittäin Suomen puolella ostoksilla: rajaseutu on "jättiläismäinen tavaratalo". RG ennusti Suomen venäjänkielisen vähemmistön määrän kasvavan vuosikymmenessä sataan tuhanteen.
"Kiviniemi räjäytti kielipommin"
Suomessa on kuitenkin vähän venäjää osaavia. Siksi venäjäntaitoisten määrää halutaan lisätä. RG:n mukaan Itä-Suomessa ollaan jopa sitä mieltä, että venäjästä tulisi tehdä Suomeen samanlainen vähemmistökieli kuin romanista, tataarista tai saamesta.
NG kirjoitti Kiviniemen tehneen "lingvistisen hyökkäyksen" ja räjäyttäneen "kielipommin". Molemmat lehdet ennakoivat kielikysymyksestä tulevan kevään 2011 eduskuntavaalikampanjan puheenaiheita. RG:n mukaan pääministerin puolue keskusta kerää kannatustaan nimenomaan Itä-Suomesta, joten puoleen pitää huomioida alueen äänestäjien mielipiteet.
Ulkoministeri puolustaa ruotsia
NG kirjoitti hallituskumppaneitten arvostelevan Kiviniemeä kielikannanoton takia ankarasti. Niin tekee luonnollisesti ruotsalainen kansanpuolue. Mutta pääministerin kanssa eri mieltä on myös kokoomus. Lehti lainasi ulkoministeri Alexander Stubbia, joka vakuuttaa kokoomuksen tekevän kaiken voitavansa, jottei ruotsin asema Suomessa heikkene. NG:n mukaan Stubb on kertonut valistaneensa ulkomaisia kollegoitaan Suomen kukoistavasta ruotsinsuomalaisesta kulttuurista, ja nyt "fundamentalistit koettavat riistää Suomelta yhden sen puoleensavetävimmän piirteen". Ulkoministeri tähdentää venäjän olevan Suomelle tärkeä ja toivoisi itsekin sitä osaavansa ja venäjän oppimisen olevan Suomessa jo nykyään mahdollista.
NG kertoi ruotsista olevan hyötyä erityisesti pohjoismaisessa yhteistyössä. Lehti totesi perussuomalaisten vastustavan ruotsin kielen pakollista opetusta, mutta myös kokoomusnuorten kannattavan ruotsin opetuksen "lakkauttamista". Lehti lainasi Paavo Lipposta, jonka mielestä on meneillään kosto ruotsia vastaan siksi, että Suomea vuosisadat hallitsi ruotsinkielinen yläluokka.
RG kiteytti venäjän aseman vahvistamista estävän kolme seikkaa:
1) Opettajien ja oppimateriaalin puute.
2) Rehtoreitten vastustus: monet rehtorit ovat sitä mieltä, että venäjän opiskeluun on jo riittävät edellytykset.
3) Jotta venäjä saataisiin nostettua ruotsin asemaan, pitäisi muuttaa Suomen perustuslakia, eikä se tapahtuisi pian."
