Helsingin Sanomat har i sin bilaga Nyt-liite (17.4) uppmärksammat annorlunda finländare, bland dem forskaren och löparen Janne Holmén:
"Suomen EM-kultamitalisti, kestävyysjuoksija Janne Holmén, 32, on erikoinen suomalainen. Hän on syntynyt Ahvenanmaalla, kääntynyt muslimiksi, mennyt naimisiin marokkolaisen naisen kanssa ja asuu nyt Ruotsin Uppsalassa. Urheilijauransa ohella hän on ehtinyt väitellä tohtoriksi aiheenaan Yhdysvaltojen ja Venäjän kuvaaminen pohjoismaisissa oppikirjoissa.
Haastattelun aluksi toteamme, että on parasta puhua englantia. Holmén ei juuri osaa suomea. Mitä suomalaisuus hänelle oikein merkitsee - vai merkitseekö mitään?
"Kun olin lapsi, sillä oli ehkä enemmän merkitystä. Tutkittuani aihetta olen käsittänyt, että kansallisidentiteetti on keinotekoinen käsite, joka luotiin 1800-luvulla tukemaan kansallisvaltioita. Siispä en pidä kansallisuuttani tärkeänä", Holmén sanoo.
Näin voi puhua tutkija - mutta voiko näin puhua kansallinen urheilusankari?
Annetaan Holménin puhua tutkijana.
Euroopan eri valtioille luotiin 1800-luvulla omat historiansa ja perinteensä, joiden avulla kansallista identiteettiä vahvistettiin.
Todellisuudessa erot maiden välillä olivat ja ovat yhä melko pieniä.
"Ruotsi ja Suomi olivat sama maa vielä 200 vuotta sitten. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Suomi muistuttavat kovasti toisiaan. Enemmän eroja on maiden sisällä", Holmén sanoo.
Ajatus kansallisvaltioista levisi aikanaan älymystön ja poliitikkojen kautta kansalle. Euroopan yhdistymisen myötä kansalliset identiteetit ovat alkaneet menettää merkitystään, vaikka ne ovat yhä tärkeitä monille.
Päivän sana on eurooppalainen identiteetti, jota pönkitetään kouluopetuksella. Missä mitenkin: ruotsalaisten lukioiden historian oppikirjoissa Euroopalla on paljon pienempi asema kuin suomalaisissa.
"Vaikka tarkoitus on hyvä, eurooppalaisen identiteetin käsite jättää monia ihmisiä ulkopuolelle", Holmén sanoo.
Pitäisikö kansallisvaltioista ja kansallisuuksista sitten luopua kokonaan?
"Mielestäni niistä voitaisiin luopua, mutta se ei ole realistinen tavoite ainakaan lähiaikoina. Suurimmat kansallismielisyyteen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin Euroopassa takanapäin", Holmén arvelee.
Koti merkitsee Holménille jotain muuta kuin maata, vaikka kotoisimmalta tuntuu edelleen Ahvenanmaan saaristo. Maiden rajoja tärkeämpi asia on luonto.
Holmén on törmännyt Suomea muistuttaviin luonnonoloihin harjoitellessaan ympäri maailmaa korkealla merenpinnan yläpuolella viileässä lämpötilassa.
Hän muistaa eräänkin kuvausryhmän, joka pettyi, kun Afrikassa näytti liikaa Suomelta. Porukka päätti lähteä metsästämään "aidompaa" Afrikkaa.
"Ja Marokon lumihuippuinen vuoristo havupuineen tuo mieleen Pohjoismaat", Holmén lisää.
Hän näkee silti asemansa suomalaisena kansallisikonina etuna.
Historioitsijat jäävät helposti osaksi harmaata massaa, mutta kun on nimeä ja julkisuutta, tutkimusten popularisointi ja esittely suurelle yleisölle on helpompaa.
Sitä kunnianhimoinen tieteentekijä haluaa.
Urheilufaneista osa saattaa olla hyvinkin maahanmuuttajakriittistä porukkaa ja suhtautuminen eri kansallisuuksiin on valikoivaa.
Kunhan urheilija edustaa Suomea, hän saa olla syntyperältään vaikka afrikkalainen tai kiinalainen.
Suvaitsevaisuus ei kuitenkaan välttämättä ulotu arkipäivän kohtaamisiin.
Tämä ei Holménia huoleta.
"Mielestäni on positiivista, ettei syntyperällä ole urheilussa merkitystä. Urheilu on nationalismin viimeinen linnake."
Ihmisellä voi Holménin mukaan olla useita identiteettejä, "totta kai".
Riippuu kuitenkin maasta, kuinka hyvin muualta tulevat ihmiset hyväksytään. Ranskalainen kulttuuri perustuu pitkälti kieleen, ja jos sen osaa, pääsee jo pitkälle. Saksassa syntyperä merkitsee kieltä enemmän.
Sopeutumiseen vaikuttaa myös raha. Jos sitä on, sopeutuminen on helpompaa. Myös työn löytäminen on keskeistä.
"Maahanmuuttajat tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista. Kun heistä puhutaan, pitäisi muistaa, että kyseessä on hyvin heterogeeninen ryhmä", Holmén muistuttaa.
Hänen mielestään Suomessa ei opeteta tarpeeksi Euroopan ulkopuolisten maiden historiaa. Tämän vuoksi suomalaisten on vaikea ymmärtää maahanmuuttajien kulttuuritaustaa."
http://www.hs.fi/artikkeli/Kotimaa+mieless%C3%A4in/1135245066230
