Kulttuuriharrastuksilla voi myös erottautua, osoittaa tutkija Riie Heikkilä väitöstyössään, noteraa Sivistys lehti (30.5.)
"Hyvinvoivat, koulutetut suomenruotsalaiset kehittävät itseään kulttuuriharrastuksilla. Sivistyspyrkimyksillään he myös erottautuvat muusta väestöstä.
- Suomenruotsalainen keskiluokka tuo esiin hyvää kulttuuritahtoaan yrittämällä ymmärtää taidetta, osoittamalla kiinnostusta teatteria tai oopperaa kohtaan ja lukemalla kirjoja, sanoo sosiaalipolitiikan tutkija Riie Heikkilä.
Henkisillä pyrinnöillään he myös haluavat erottautua niistä, joita kulttuuririennot eivät kiinnosta.
- Kaupunkien koulutetut ja vauraat suomenruotsalaiset suhtautuvat kriittisesti taviksiin äidinkielestä riippumatta. Maaseudun kouluttamattomat taas pilkkaavat pääkaupunkiseudun - osin jopa kuvitteellista - bättre folkia, vastikään kielivähemmistöstä väitellyt tutkija kertoo.
Erityisen hyvin suomenruotsalaista sivistyneisyyttä kuvastaa kaksikielisyys. Siitäkin pitää kiinni vain keskiluokka, joka vaatii palvelua ruotsiksi.
Ruotsin kielellä ja sen vaalimisella on selvä yhteys ajatukseen sivistyksestä.
- Kaksikieliset pariskunnat rekisteröivät lapsensa useimmiten ruotsinkielisiksi. Mitä korkeampi koulutus vanhemmilla on, sen useammin lapset myös kasvatetaan ruotsiksi.
Työläistaustainen vaihtaa kielensä
Valtaväestön silmissä suomenruotsalaiset ovat menestyjiä, joilla on rahaa, kavereita ja terveyttä. Heikkilän mielestä kuva on vääristynyt. Väitöstutkimuksen tärkein tulos on, että yhtä suomenruotsalaista kulttuuria ei ole.
Maku, kulttuurinen pääoma ja yhteiskuntaluokka yhdistävät kielivähemmistöön kuuluvia - ja murtavat kulttuurin sen yhtenäisyyttä.
- Aiemmat tutkimukset osoittavat, että juuri työläistaustaiset ruotsinkieliset kadottavat ruotsinkielisyytensä helpoiten.
Yhteisöllisyys loistaa poissaolollaan
Käsitystä ruotsinkielisten yhteisöllisyydestä on vahvistanut dosentti Markku T. Hyyppä, joka tutki rannikon ruotsinkielistä väestöä. Hän huomasi, että yhteisöllinen elämäntapa lisää sosiaalista pääomaa ja sen myötä terveyttä.
Riie Heikkilän tutkimusaineistossa yhteisöllisyys kuitenkin oli poissa.
- Hyypän tutkimuskohteena on usein pelkkä Pohjanmaa, joka on suomenruotsalaisittain varsin erillinen oma maailmansa. Sen perusteella ei voi tehdä yleistyksiä koko kielivähemmistöstä! tutkija muistuttaa."
