Yle Uutisten mukaan (8.3.) Opetushallitus aikaistaisi toisen kotimaisen kielen opetusta. Opetushallitus esittää, että ala- ja yläluokilla opetus aloitettaisiin vuotta aiemmin kuin nykyään. Esityksen taustalla on huoli etenkin ruotsin kielen rapautuneista taidoista.
Esitys toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta ei ole täysin uusi. Esitys sisältyi jo tuntijakotyöryhmän esitykseen, joka annettiin vuosi sitten kesäkuussa. Tuntijakotyöryhmä esitti, että niin sanotun B-kielen opetus alkaisi 7. luokan sijaan 6. luokalla.
Jo tällä hetkellä kunnat voivat itse päättää, milloin ne aloittavat pitkän A-kielen opetuksen.
Opetushallituksen mukaan suomen ja ruotsin osaaminen toisena kielenä on kymmenen viime vuoden aikana heikentynyt kaikilla kouluasteilla. Huolta herättää varsinkin ruotsin osaaminen.
- Olemme tehneet vuosina 2001 ja 2008 arvioit kotimaisten kielten osaamisesta. Ruotsi on selvästi heikentynyt ja huolestuttavinta tässä juuri onkin kehitys. Esimerkiksi ylioppilaiskokeissa ruotsin absoluuttinen osaaminen on heikentynyt, sanoo hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetushallituksesta.
Asenteisiin halutaan vaikuttaa
Opetushallitus ei kuitenkaan esitä, että opetuksen tuntimäärät kasvaisivat, vaikka opetus aloitettaisiin aiemmin.
- Ehdotus on tehty nykyisellä tuntikehyksellä. Ennen muuta esitys pyrkii vaikuttamaan asenteisiin toista kotimaista kohtaan. Ajatuksena on, että varhaisemmin aloitettuna kielen opiskelu voisi olla innostavampaa, Lahtinen sanoo.
Opetuksen aikaistamisen lisäksi opetushallitus tarjoaa myös muita lääkkeitä toisen kotimaisen kielen osaamisen vahvistamiseksi. Opetushallitus kannustaa, että käytettäisiin monipuolisia opetusmenetelmiä ja elävöitettäisiin opetusta.
Lisäksi Opetushallitus esittää, että opetuksen järjestäjä velvoitettaisiin aloittamaan kielenopetus, jos vähintään kymmenen oppilasta saman opetuksen järjestäjän kouluissa on valinnut kielen.
Heikentynyt kielitaito uhkaa perustuslakia
Opetushallitus pelkää, että huonontunut kielitaito johtaa perustuslain rikkomiseen. Perustuslaissa on säädetty, että jokaisella on käyttää tuomioistuimissa ja muissa viranomaisasioissa omaa kieltään.
Opetushallitus teki selvityksen toisen kotimaisen kielen osaamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Selvitys tehtiin koulutuspoliittisen keskustelun pohjaksi.
- Monet ehdotukset ovat sellaisia, että ne vaatisivat lainsäädännön tarkistamista. Esimerkiksi jos velvoitetaan aloittamaan opetus, jos ilmoittautuneita kymmenen, se on lakiasia, joka vaatii eduskunnan päätöksen, toteaa Lahtinen.
