Kuihtuvaan pohjoismaiseen yhteistyöhön oppia Niemiseltä

"Kom igen, Jarkko! Kom igen, Jarkko! Bravo!"
Näin hihkui täpötäysi Kungliga Tennishallenin katsomo, kun se kannusti suomalaista tennisihmettä Jarkko Niemistä tämän taistellessa väsymystä ja ranskalaista huipputaituria Gael Monfisia vastaan Tukholman ATP-turnauksen loppuottelussa.

Nieminen on aina Tukholma Openissa yleisön suosikki.
"Utan någon svensk i turneringen är Jarkko så närä ett hemmahopp man kan komma", sanoivat ruotsalaiset tänäkin vuonna.

Nieminen kiitti häntä kannustanutta yleisöä.
"Det är inte bara jag som tycker att det här är världens bästa tävling. Det är alltid kul att spela här. Jag kommer tillbaka och försöka vinna", Nieminen sanoi ja katsomo hurrasi.

Suomalalaisen menestyksen takana on urheilija itse. Ainakin ripaus kunniaa on annettava myös ruotsalaisille, joiden kanssa Nieminen on harjoitellut "hemmabanallaan" ja imenyt virikkeitä Ruotsin loistokkaasta tenniskulttuurista.

Jarkko on esimerkki siitä, miten naapureiden yhteistyö tuottaa hyvää tulosta. Suomi on ollut keskinkertainen tennismaa, kun taas Ruotsissa kovien pelaajien kirjo on laaja, siksi Nieminen hakeutui harjoittelemaan Tukholmaan jo uransa alkuaikoina.

Niemisestä on otettava oppia.

Jos naapurit osaavat vaihtaa keskenään kokemuksia sekä olla yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa, ne menestyvät kansainvälisillä kilpakentillä paremmin kuin yksin yrittäen.

Suomessa tuijotetaan maailmaa EU-silmälasien läpi, ja jatkossakin EU-huomio kiinnittynee velkaisen Etelä-Euroopan ongelmien ratkomiseen.

Pohjolan on nyt pidettävä ääntä itsestään. EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta on tehtävä todellisuutta.
Pohjoismaisen yhteistyön on siirryttävä uuteen tekemisen kauteen. Nyt yhteistyö näyttäytyy pikkupuuhasteluna ja juhlapuheiden pönäkkänä sanahelinänä.

Missä ovat yhteispohjoismaiset suuret hankkeet?
Onko Pohjoismaiden Neuvostossa puhtia ja ideoita uuden aikakauden aloitteentekijäksi?

Mitä konkreettista tekee Pohjoismainen Ministerineuvosto? Sen työ on ainakin tavalliselle kaduntallaajalle tuntematonta.

Yhteispohjoismaissa poliittisten päättäjien kokouksissakaan ei taideta enää päättää juuri mistään. Ainakaan päätöksistä ei näy uutisia.
Näin on siitäkin huolimatta, että Pohjoismailla yhteinen on historia. Kaikissa on toimiva oikeuslaitos, tasa-arvoa korostavat ihanteet, laajat julkiset palvelut, monenlaiset kulttuuriset siteet sekä haasteet uudistaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Pohjoismaissa työ ja yrittäminen ovat arvossaan. Maat ovat hoitaneet talouttaan paremmin kuin tuhlaripojat, Kreikka tai Italia, eivätkä korruptio ja harmaa talous kukoista täällä.

Pohjolan maantieteellinen ja kielellinen läheisyys ovat etuja, joita on hyödynnettävä. Tarvitaan isoja pohjoismaisia ja Itämeren aluetta koskevia ideoita.
Yhteistyö on Pohjolan ässä. Sen osoittaa suomalaisen maailmanluokan tennistähden esimerkki.

"Kom igen, Norden! Herätys, Pohjola!"