Turun Sanomat propagerar i sin ledare (27.12.) för ett slopande av svenskan som nationalspråk när det mångkulturella inslaget i Finland ökar.
Keväällä 2004 Suomessa uudistettiin ylioppilastutkinnon rakennetta niin, että pakolliseksi jäi enää äidinkieli. Sitä ennen järjestelyä oli kokeiltu eri puolilla maata liki kymmenen vuotta. Kun koe olisi suotu kaikille kouluille, oikeuskansleri murahti, että joku tolkku kokeilemisellakin pitää olla. Kokeilu olisi muutettu vakinaiseksi käytännöksi jo Paavo Lipposen hallituksen aikana, ellei pääministeri olisi puuttunut asiaan.
Ruotsalainen kansanpuolue vastusti muutosta kielipoliittisista syistä ankarasti. Sen mielestä ruotsi oli syytä pitää pakollisena yo-kirjoituksissa. Ajan oloon Rkp on joutunut puolustamaan pakkoruotsiksi nimettyä oppiainetta peruskouluissa, kun on käynyt ilmi, että opetuksen tulos on osoittautunut paikoin onnettoman heikoksi. Syynä on usein ollut suomenkielisten oppilaiden vastentahtoinen asenne hyödyttömäksi katsomansa kielen pänttäämiseen.
Nyt kieliriita on yllättäin puhjennut Rkp:n sisällä. Puolueen varapuheenjohtaja Nils Torvalds ehdotti, että pakollisesta ruotsin opetuksesta voidaan luopua. Puheenjohtaja Stefan Wallin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos ovat tyrmänneet Torvaldsin ajatukset. Wallin on aiheellisesti muistuttanut, että pakkoruotsista luopumisen ohella on sitten luovuttava myös pakkosuomesta ruotsinkielisissä kouluissa.
Torvaldsin ehdotukseen sisältyy vaatimus, jonka mukaan kaksikielisyyden takaavaa lakia olisi tulkittava entistä tiukemmin. Pikemminkin olisi nostettava kissa pöydälle ja pohdittava, onko enää järkevää ylläpitää kahta virallista kieltä pienen vähemmistön takia. Suomi on maahanmuuton seurauksena monikielinen maa. Perustuslain 17 pykälän mukaan meillä on kuitenkin kaksi kansalliskieltä: suomi ja ruotsi.
