"Tohtori Janne Holmén juoksee pitkiä lenkkejä ja tutkii historiaa perheensä ympäröimänä, kotinsa rauhassa. Hän on selvittänyt suomalaisten myyttejä Ruotsin ajasta ja löytänyt uusia Euroopasta.
Rasituksesta ei näy minkäänlaisia merkkejä. Aamulenkillä ovat taittuneet tavanomaiset 30 kilometriä. Janne Holmén, 31, avaa levollisena kodin oven. Perhe on äskettäin ostanut uuden rivitaloasunnon joidenkin kilometrien päässä Uppsalan keskustasta. Takapihalla kukkivat tulppaanit ovat aiemman asukkaan istutuksia. Lasten leluja on koetettu kerätä yhteen paikkaan.
Ovessa ovat nimet Holmén ja Skah. Opettajaksi opiskeleva vaimo Laila Skah on harjoituskoulussa. Pojat Zakaria, 6, ja Adam, 3, huolehtivat pienten poikien töistä päiväkodissa.
- Leiri Keniassa onnistui hyvin. Harjoittelin 25-30 kilometriä päivässä. Keskityn tänä vuonna ratakisoihin. Oslossa juostaan 24. toukokuuta pohjoismainen 10 000 metriä, kertoo vuoden 2002 maratonin Euroopan mestari Münchenistä.
- En ole vielä miettinyt, kuinka kauan jatkan urheilu-uraani. Olen tyytyväinen ja onnellinen mies, koska voin juosta ja historiantutkijana työskennellä kotona. Voimme elää perheenä yhdessä, ja saan olla poikieni kanssa.
Kylmä sota
Janne Holmén kirjoitti ylioppilaaksi Ahvenanmaalla ja aloitti sen jälkeen opiskelunsa Uppsalan yliopistossa. Manner-Suomessa Holmén kävi lähinnä kilpailemassa. Ensimmäisen aikuisten SM-kultansa hän voitti 21-vuotiaana 10 000 metrillä Kalevan kisoissa Seinäjoella 1999.
Uppsalan yliopistopiireissä Holmén oli lenkeillään tuttu näky, mutta kuuluisa urheilija hänestä tuli Euroopan mestaruuden jälkeen. Rooli tutkijana merkitsee vähintään yhtä paljon.
Holmén opiskeli filosofiaa, egyptologiaa, assyrologiaa, matematiikkaa ja astronomiaa. Historiasta tuli hänen päälajinsa. Hieman hymyilyttää triviaalitieto, että John Schlesingerin elokuvassa Maratoonari (USA 1976) Dustin Hoffman esittää historian alan väitöskirjaa tekevää maratoonaria.
Janne Holménilla kirjoittamiseen kului viisi vuotta kilpaurheilu-uran rinnalla. Hän väitteli 28-vuotiaana tohtoriksi Uppsalan yliopistossa. Väitöskirja Den politiska läroboken: Bilden av USA och Sovjetunionen i norska, svenska och finländska läroböcker under Kalla kriget selvittää eroja Pohjoismaiden koulukirjojen tavoissa käsitellä Yhdysvaltoja ja Neuvostoliittoa 1930-luvulta tähän päivään.
Tutkimustuloksista voi vähän oikaisten sanoa, että 1970-luvulla suomalaisissa oppikirjoissa käsiteltiin Neuvostoliittoa myötäsukaisesti ja varovaisesti. Yhdysvaltoja arvosteltiin esimerkiksi Vietnamin sodan takia. Käsittelytapa muuttui 1980-luvulla. Kun Neuvostoliitosta ei pystynyt kirjoittamaan kriittisesti, Yhdysvaltojakaan ei enää arvosteltu.
Mistä se kertoo, ettei Suomessa ole kuitenkaan tuuletettu kunnolla 1970-lukua, vaan se haluttaisiin mieluummin unohtaa?
- Suomen politiikassa vaikuttaa vielä niin moni jo 1970-luvulla mukana ollut tekijä, Janne Holmén vastaa. Holménin väitöskirja myytiin Uppsalan yliopiston myymälässä tilapäisesti loppuun.
Janne Holmén hymyilee paljon, ujon oloisesti, ja ajoittain kai säälistä, kun hän kuuntelee vieraansa ruotsia. Hän on tasapainossa, eikä ole halunnut koskaan idoliksi, vaan vierastaa jyrkkää nationalismia. Janne Holmén on kotonaan maailmassa.
Marokko 1999
Elämän merkittäviin hetkiin muun menestyksen lisäksi kuuluu harjoitusmatka Marokkoon keväällä 1999. Suomen yleisurheilumaajoukkue treenasi Ifranen lomakeskuksessa Fèsin lähellä. Holmén tutustui marokkolaiseen juoksijaan Khalid Skahan, joka oli voittanut 10 000 metrillä kultaa Barcelonan olympialaisissa 1992.
Skah'n sisar Laila opiskeli fysiikkaa, mutta oli tullut Ifraneen yliopistonsa lakon takia. Laila Skah ja Janne Holmén menivät vuotta myöhemmin naimisiin. Kaksi kuukautta naimisiinmenon jälkeen Janne Holmén kääntyi islamin uskoon.
Siitä hän ei ole koskaan suostunut puhumaan, koska hänen lausumansa irrotetaan helposti yhteyksistään, ja ne voivat saada aivan eri merkityksen. Minkäänlaista hätää Janne Holménilla ei näytä kääntymisensä kanssa olevan. Häntä naurattaa yhä, miten lehdet muistivat aikanaan kertoa joka jutussaan erikseen, että Holmén syö lihaa. Hän syö monipuolisesti hyvää ruokaa - ja paljon, koska myös kuluttaa sen.
"Voisiko vielä lisätä, että Holménilla ei ole yhteyksiä al-Qaidaan, vaikka onkin muslimi", irrotteli toimittaja Ilkka Karisto aiheellisesti Ylioppilaslehdessä syksyllä 2002.
Ennen vuotta 1809
Suomenruotsalainen ajatushautomo Magma julkaisi maaliskuussa Janne Holménin tutkimuksen siitä, miten lukion oppikirjoissa Suomessa käsitellään Ruotsin aikaa (1150-1809). Selvitys näkyi meillä ruotsinkielisissä tiedotusvälineissä, mutta suomeksi se onnistuttiin lähes vaikenemaan.
"Suurin haaste Suomen historian opettamisessa ennen vuotta 1809 on saada ymmärretyksi, että Suomea ei siihen aikaan nykymerkityksessä ollut olemassa", tohtori Holmén kirjoittaa.
Eli kun sanotaan, että Venäjän aika oli Suomen itsenäistymisen kannalta parempi kuin Ruotsin aika... - Niitä ei voi verrata tai asettaa rinnakkain, koska "Suomea" tai ajatusta "Suomesta" ei tunnettu. Esimerkiksi suomen kieli alkoi merkitä kansallista identiteettiä vasta 1800-luvulla.
Holménin mielestä ei ole järkevää opettaa erikseen Suomen historiaa ennen vuotta 1809. Mielekkäämpää olisi yhdistää menneen ajan opetus Euroopan historiaan ja alkaa Suomen historian opetus vuodesta 1809.
Suomalaiset lukiolaiset voidaan pakottaa lukemaan antiikin ajan Ateenan laista, mutta heidän vapaaehtoisuutensa varaan jää perehtyminen Kustaa III:n aikaan, jolloin meidän lainsäädäntömme perusta luotiin.
- Jos halutaan korostaa Suomen yhteenkuuluvuutta Eurooppaan, miksi Ruotsin aikaan perehtyvä kurssi ei ole pakollinen? Se on aika, jolloin Pohjola solmittiin osaksi Länsi-Eurooppaa, Holmén ihmettelee.
Joissakin oppikirjoissa on säilynyt tai niissä on edelleen pidetty myyttejä: ruotsalaiset valloittivat Suomen ristiretkien aikaan ja tänne asetettiin ruotsinkielinen yläluokka. Suomalaiset talonpojat pakotettiin töihin ruotsalaisten hyväksi ja heidät vietiin taistelemaan ruotsalaisten sotiin. Kertomalla oli kansalliset tarkoitusperänsä.
Janne Holménin mielestä historian opetus romuttaa hitaasti vanhoja myyttejä - kun uusia rakennetaan. Yksi uusi, pinnallinen käsite on "eurooppalaisuus", jota ei pitäisi eikä voi erottaa eurooppalaisesta ihmisestä. Ja jos lukioiden historian opetussuunnitelma ei millään lailla käsittele Euroopan ulkopuolista maailmaa 2 500 viime vuoden aikana, kysymyksessä on omaa luokkaansa oleva historian väärennös.
München 2002
On aika lähteä hakemaan pojat päiväkodista. Janne, Zakaria ja Adam Holmén vaikuttavat keskenään hyviltä kavereilta. Ohi kulkevat pojat tervehtivät. Zakaria aloittaa pian koulun ihan naapurissa.
- Kyllä me olemme ajatelleet täällä pysyä, Janne Holmén sanoo.
Kerro vielä Münchenin maratonista 2002: uskoitko voittavasi?
- Minä yllätyin, miten vauhti pysyi pitkään niin hiljaisena.
Janne Holmén oli 24-vuotiaana maratonin nuorin juoksija. Hänen loppuaikansa oli 2.12.14. Euroopan mestaruudesta Holmén ei ottanut menestymisen paineita, koska hän oli kuullut ja ymmärtänyt varhain, ettei kukaan voita kaikkea.
INFO Janne Holmén
Syntynyt 26.9.1977 Jomalassa Ahvenanmaalla.
Asuu ja elää Uppsalassa Ruotsissa.
Filosofian tohtori, historiantutkija.
Vaimo Laila Skah. Pojat Zakaria, 6, ja Adam, 3.
Väitöskirja Den politiska Läroboken.
Uusin tutkimus Finlands okända historia. Den svenska tiden 1150-1809.
Maratonin Euroopan mestari 2002. Suomen ennätys (2008) 2.10.46.
Syö monipuolisesti, hyvin - ja paljon.
Posten Åland julkaisi Janne Holménista postimerkin 1.11.2002.
Mielituliainen Suomesta: Elovenan kaurahiutaleet."
teksti Markku Laitinen
kuvat Lasse Lecklin
Julkaistu 25. toukokuuta 2009
http://www.apu.fi/ihmiset/article160279-1.html
