Helsingin Sanomat 24.1.
Terhi Width
Ruotsin kielen asemaa koskeva keskustelu raaistuu jatkuvasti Suomessa, arvioi ruotsalainen Dagens Nyheter -lehti.
Poliitikot tekevät päätöksiä, jotka horjuttavat Suomen kaksikielisyyttä eikä suurimpien puolueiden puheenjohtajia saa enää puhumaan ruotsia.
Politiikka näkyy lehden mukaan selvästi myös koulumaailmassa: yhä harvempi lukee ruotsia ja yliopistotasollakin opiskelijat osaavat hädin tuskin turistiruotsia.
Dagens Nyheter muistuttaa, että myös Pohjanmaalla ruotsin asema on uhattuna, kun suuri osa hallintoa siirtyy kaksikielisestä Vaasasta suomenkieliselle Seinäjoelle.
Suomessa äskettäin julkaistu tutkimus ei tue täysin ruotsalaislehden näkemyksiä. Magma-ajatushautomo tutkitutti Taloustutkimuksella suomenkielisten suhtautumista ruotsin kieleen.
Kyselyyn vastasi reilut tuhat suomenkielistä.
Puolet oli sitä mieltä, että ruotsin opintojen pitää olla pakollisia peruskoulussa. Eri mieltä olevien määrä on tosin hieman kasvanut reilussa vuosikymmenessä.
Pakkoruotsia puolustavat eniten nuoret. 15-24-vuotiaista pakollisuutta puolsi vajaat 60 prosenttia.
Vanhemmissa ikäryhmissä samaa mieltä olevien määrä vähenee hieman yli puolesta hieman alle puoleen.
Ruotsin pakollisen ylioppilaskokeen poistamista puolustaa yli puolet vastanneista. Virheenä sitä pitää vajaat 40 prosenttia.
