Saamelaisten oikeudet toteutuvat tänä päivänä puutteellisesti, todetaan Ajatushautomo Magman raportissa Suomen saamelaispolitiikasta. Eduskunta on viime vuosina tehnyt monia päätöksiä Saamelaiskäräjien kanssa solmittujen sopimusten ja kansainvälisen lainsäädännön vastaisesti.
Pamfletissa FT Lia Markelin tarkastelee miten valtio ja kunnat suhtautuvat maan ainoaan alkuperäiskansaan, saamelaisiin. Vaikka saamelaisten asema alkuperäiskansana on tunnistettu ja tunnustettu jo 20 vuotta sitten, on edelleen saamelaisten oikeuksien toteutumisessa monia puutteita.
Suomessa puhutaan kolmea saamenkieltä, jotka kaikki löytyy Unescon uhanalaisten kielten listalta. Silti vain noin 30 % saamelaisista lapsista saa saamenkielistä opetusta. Lopulla 70 prosentilla, jotka asuvat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, ei ole ollenkaan, tai on vain rajallinen mahdollisuus osallistua opetukseen omalla kielellään. Myös muut kielelliset oikeudet toteutuvat huonosti.
Saamenkieltä ylläpitävä ydinjoukko, joka asuu saamelaisilla alueilla ja harjoitta perinteisiä elinkeinoja, on koko ajan pienenemässä. Paine alueelle on suuri eikä saamelaisilla ole kovin paljon sananvaltaa niihin toimiin jotka kohdistuvat Lapin luontoon. Suomi ei ole vielä ratifioinut ILO 169 –yleissopimusta, jonka tarkoituksena on turvata alkuperäiskansojen oikeudet.
Yksi ongelmien lähde Suomessa vaikuttaa olevan, että tietyillä kansanedustajilla on kohtuuttoman suuri vaikutus maamme saamelaispolitiikkaan. Nämä kansanedustajat vastustavat voimakkaasti sekä ILO 169-sopimuksen ratifiointia, että yhteistä pohjoismaista saamelaissopimusta. Syy on määritelmässä kuka on saamelainen Suomessa. Määrittelykysymyksessä eduskunnalla ja korkeimmalla hallinto-oikeudella on asiasta erilainen näkemys kuin Saamelaiskäräjillä.
Yksi seuraus tästä on, että viime vuosina Saamelaiskäräjien legitimiteetti on kyseenalaistettu yhä voimakkaammin. Saamelaiskäräjiä ei aina tunnusteta saamelaisten viralliseksi elimeksi ja sillä on hyvin vähän oikeaa valtaa. Tämä vaikuttaa siihen, että saamelaisten keskuudessa koetaan turhautumista ja marginalisoitumisen tunteita.
Raportissa kehotetaan Suomen viranomaisia seuraavaan:
- Kunnioittamaan Saamelaiskäräjien auktoriteettia saamelaisten virallisena elimenä. Myöntämään Saamelaiskäräjille riittävät resurssit tehtävänsä suorittamiseen.
- Varaamaan riittävät resurssit saamelaisten kielten ja kulttuurin vahvistamiseksi. Tärkeää on mm vahvistaa opetusta saamenkielellä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta saamenkielellä.
- Panostamaan lapsiin ja nuoriin strategisesti ja pitkäjänteisesti ja kasvattamaan mediatarjontaa nuorille.
