Ulkoasiainministeriön mediakatsauksessa nostetaan esille Hollantilaisen lehden De Volkskrantin toimittaja Mariken Smit kirjoitusta ruostin kilen asemasta Suomessa (25.5.)
"Smit toteaa usein "eliittinä" pidetyttyjen ruotsinkielisten suomalaisten näkevän asemansa ja kielensä uhatuksi perussuomalaisten nopean nousun johdosta. Kansanedustaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan ilmapiiri ruotsalaisia kohtaan on muuttunut vihamielisemmäksi.
Vasemmistosävytteisessä De Volkskrantissa julkaistiin 25. toukokuuta Suomessa hallitusneuvotteluja seuraamassa olevan toimittaja Mariken Smitin koko sivun kokoinen ruotsin kielen asemaa käsittelevä artikkeli.
Smit totesi, että Suomen politiikassa näytti jo kolmenkymmenen vuoden ajan olleen käytössä eräänlainen herrasmiessopimus, jonka nojalla ruotsalainen kansanpuolue pääsi aina automaattisesti hallitukseen.
Mutta viime eduskuntavaalien tuloksen perusteella puolue olisi jäänyt ensimmäisen kerran vuoden 1976 jälkeen oppositioon, elleivät perussuomalaiset olisi kieltäytyneet osallistumasta hallituskoalitioon.
Artikkelissa haastateltiin ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Anna-Maja Henrikssonia, jonka mukaan puolueella on hallitusneuvotteluissa kaksi tärkeää vaatimusta: kieliministeri ja suunnitelma ruotsin kielen virallisesta asemasta Suomessa tulevaisuudessa.
Ruotsin vallan ajasta nykypäivään
Artikkelin mukaan perussuomalaiset ovat saaneet ruotsalaisen vähemmistön hereille puheillaan ruotsin kielen opetuksesta Suomessa rahantuhlauksena ja elitistisenä. Toimittaja totesi ruotsin kielen olleen Ruotsin vallan aikaan Suomessa aristokraattien ja viranomaisten kieli. Kielen asema ei muuttunut senkään jälkeen kun Ruotsi menetti Suomen Venäjälle.
Toimittaja Nils Torvaldsin mukaan ruotsalaisyhteisö asui jo vanhastaan Suomen eteläosissa, johon teollisuus toi myöhemmin työpaikkoja ja vaurautta. Hän pitää Neuvostoliiton hajoamista tärkeänä syynä ruotsin kielen eroosioon Suomessa. "Ruotsi oli aina portti länteen. Mutta vuoden 1991 jälkeen tämä muuttui perusteellisesti. Virosta tulikin yhtäkkiä "ikkuna" ja viron kieli on lähellä suomea. Lisäksi englanti voitti alaa Suomen liityttyä EU:hun vuonna 1995".
Ilmapiirin muuttuminen
Henriksson totesi ilmapiirin ruotsalaisia kohtaan muuttuneen vihamielisemmäksi ja otti esimerkiksi jääkiekon MM-kisojen voiton. Voittojuhlissa yleisö piti Suomen kultamitalia vain suomenkielisten suomalaisten mitalina.
Henrikssonin mukaan ruotsin kielen pakollisen opetuksen lopettaminen kouluissa vahingoittaa Suomen taloudellisia etuja, koska Ruotsi on tärkeä kauppakumppani. Toinen tärkeä perustelu opetuksen jatkamiselle on hänen mukaansa se, että ruotsia opiskeleva henkilö oppii helpommin myös englantia ja saksaa, koska nämä kielet ovat lähellä toisiaan.
Artikkelin lopussa kuvattiin tunnelmia Inkoossa, jossa kauhistellaan ajatusta ruotsin kielen lakkauttamista toisena virallisena kielenä. Inkoossa on huomattu ruotsinkielisen väestön väheneminen, jolle yhtenä syynä nähdään paikkakunnalle Helsingin laajenemisen mukanaan tuomat suomenkieliset asukkaat."
