Jumiudutaanko ikiaikaiseen kiistaan?

Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää - Jumiudutaanko ikiaikaiseen kiistaan? Näin otsikoidaan verkkouutisissa STT:n juttu Pasi Saukkosen tutkimuksesta Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää.

"Puhe ruotsin kielestä ja ruotsinkielisistä käy vilkkaana, etenkin nettitoreilla. Juttua tulee - ja paljon, mutta pääasiassa toisen osapuolen ohi.

- Keskustelu ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisista Suomessa jakautuu nykyisen kielipoliittisen tilanteen puolustajiin ja sen arvostelijoihin. Nämä ryhmät puhuvat merkittävissä määrin toistensa ohi. Tieto ja keskinäinen ymmärrys eri osapuolten tilanteesta ja näkemyksistä on varsin heikolla tasolla, kertoo dosentti Pasi Saukkonen selvityksessään Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää.

Saukkosen lähinnä netissä ja painetussa sanassa käytyä keskustelua ruotiva tutkimus julkistettiin torstaina Helsingissä. Työn tilaaja on Ajatushautomo Magma.

Netti on välineenä moderni, mutta kielikysymyksessä ajattelu on tukevasti vanhakantaista. Keskustelu polkee paikallaan, eikä maisema vaihdu.

- Näihin vaatimuksiin (kaventaa kielellisiä ja kansalaisoikeuksia) on ajoittain sisältynyt ilmaisuja, jotka ovat antaneet aihetta kysyä, ollaanko Suomessa palaamassa sadan vuoden takaisiin aikoihin, kieliriitojen tielle, Saukkonen kysyy huolestuneena.
Paljon savua, vähän tulta

Kriitikot Saukkonen jakaa uusfennomaaneihin ja pragmaatikkoihin.

Uusfennomaanit sitovat kielen ja kansakunnan yhteen sekä lähtevät historian tulkinnoissaan Ruotsin vallan ajan "vääryyksistä". Pragmaatikot esimerkiksi katsovat, että ruotsin kielen opetus vie aikaa muilta kieliltä.

Keskustelun vilkkaudesta ei voi vetää johtopäätöstä, että ruotsin kieli ja ruotsinkieliset askarruttaisivat koko kansaa. Kirjoittajien joukko on pieni mutta aktiivinen.

Parranpäristäjät saattavat ampua omaan jalkaansa käyttämällä kärkevää kieltä.

- Suomalaisen yhteiskunnan päätöksentekijöiden piirissä ne (kärkevät ja radikaalit ilmaisut) ovat todennäköisesti ennemmin vähentäneet kuin lisänneet halukkuutta toimia aktiivisesti ruotsin kielen aseman muuttamiseksi.

Suomenruotsalaisia ihmisiä kohtaan sinällään ei tunneta yleisesti vihaa. Koko kansasta Saukkonen ei mene takuuseen, kun häneltä kysytään, pitääkö suomenruotsalaisen pelätä kävellessään kaupungilla.

- Väkivaltainen kieli on lisääntynyt ja polarisoitu keskustelu on otettava vakavasti."