I demari.fi skriver Matti Linnanahde om det svenska i Finland:
"Miksi murentaisimme identiteettiämme ja pohjoismaista yhteyttämme? Se olisi uskomatonta itsetuhoa.
Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos toivoi vuodenvaihteessa, että poliitikot toisivat nykyistä enemmän esiin Suomen kaksikielisyyden merkitystä. Hän kiinnitti erityisesti huomiota palvelujen riittävään kaksikielisyyteen.
Wideroos kaipasi Paavo Lipposen (sd.) ja Johannes Virolaisen (kesk.) kaltaisia poliitikkoja, jotka ovat uskaltaneet rohkeasti puolustaa kaksikielistä Suomea. Myönteinen suhtautuminen ruotsiin ei todellakaan ole kiinni puoluetaustasta.
Monessa muussakin puolueessa kuin RKP:ssä on suoranaisia nordisteja, pohjoismaisuuteen suuntautuneita. Heidän pitäisi vain näkyä ja kuulua enemmän.
Olen sitä mieltä, että ruotsin kielen asemaa tulee vahvistaa eikä heikentää Suomessa. Siitä on toki syytä keskustella, millainen kouluopetus ja aikuisopiskelu auttavat parhaiten tähän tavoitteeseen pääsyä. Vastaavasti suomenruotsalaisten omien etujen mukaista on omaksua riittävät suomen kielen taidot.
***
Ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa on "pakkoruotsia" tai kielivalintoja laajempi kysymys. Se liittyy asenteisiin ja kulttuuriperintöömme. On surullista havaita, että yleisessä keskustelussa ovat usein vallalla kielteiset ja kaunaiset näkemykset sekä valitettavan hatarat tiedot ruotsalaisuuden merkityksestä kansalliselle identiteetillemme.
Siltä varalta, että joku haluaisi rinnastaa perinteisen kielivähemmistömme Suomeen nykyisin muuttaviin kansallisuuksiin, kannattaa palauttaa mieliin, mitä ruotsin kieli ja ruotsalaisuus merkitsevät.
Suomalaisissa on syvällä käsitys, jonka mukaan elimme satoja vuosia yhteydessä Ruotsiin sortovallan alla, mistä ei seurannut mitään hyvää. Kuitenkin kansanvaltamme, lainsäädäntömme ja enemmistöuskontomme perustat ovat peräisin tuolta aikakaudelta. Tällaisilla perinnöillä on kaikkialla yleisesti tunnustettu merkitys kansallisiin identiteetteihin.
Suomi oli yli 100 vuotta Venäjän vallan alla ja on ollut yli 90 vuotta itsenäinen valtio, mutta luja suomalais-ruotsalainen perusta on tullut läpi vuosisatojen. Sitä ovat seuranneet kulttuuriset ja mitä moninaisimmat yhteiskunnalliset ja poliittiset yhteydet. Suomi ja Ruotsi ovat hämmästyttävän samankaltaisia maita.
Koteloimalla ruotsin kielen Suomessa ja sysäämällä suomenruotsalaiset ahtaalle tulisimme tosiasiallisesti kieltäneiksi kansallisen taustamme. Miksi murentaisimme identiteettiämme ja pohjoismaista yhteyttämme? Se olisi uskomatonta itsetuhoa.
***
Suomenruotsalaiset eivät todellakaan ole vain parempaa väkeä, "bättre folkia". Toki rahavalta jyllää suomenruotsalaisuudessakin, mutta vahvoja vaikuttajia ovat myös yhteisvastuullinen liberaalisuus ja sosialidemokraattinen työväenliike.
Rannikkoseuduilla Loviisasta Vaasaan ja laajemminkin asuu suomalaisia, jotka eivät poikkea mitenkään olennaisesti kielienemmistöstä. He ovat täysivaltaisia ja vastuullisia kansalaisia, jotka vain puhuvat ruotsia. Ruotsin kieli toisena kotimaisena ja suomenruotsalaiset ovat kansallinen rikkautemme eivätkä rasitteemme."
http://www.demari.fi/content/view/3792/521/
