Ordföranden för Språklärarnas förbund, Kari Jukarainen, tar i MTV3 avstånd från närlingslivets förslag om att slopa den obligatoriska skolsvenskan. Det leder till att det endast är engelskan som gäller:
"Elinkeinoelämän Keskusliiton ehdotus pakkoruotsin poistamisesta kouluista ei saa tukea Suomen Kieltenopettajien liitolta. SUKOL:n puheenjohtaja Kari Jukarainen on sitä mieltä, että jos ruotsin pakollisuus lopetetaan suomalaiskouluissa, tilalle olisi saatava jokin toinen pakollinen kieli. Hänestä EK:n raportissa ei myöskään käsitellä riittävästi sitä, miten muiden kielten lukeminen voitaisiin lopullisesti taata.
- Pakkoruotsin opetuksella turvataan kuitenkin edes kahden kielen oppiminen, Jukarainen sanoo.
Pienimmillä kouluilla ei myöskään ole Jukaraisen mukaan tarpeeksi resursseja tarjota monipuolista kieltenopetusta. Erikoisempien kielten oppilasryhmät saattaisivat jäädä liian pieniksi, ja kunnat ovat viime vuosina muutenkin leikanneet lyhyemmän oppimäärän kieltenopetusta.
Jukarainen pelkää, että liiallisella vapaavalinnaisuudella Suomessa ei kohta opiskeltaisi kuin englantia, jos resurssipula iskee erikoisempiin kieliin.
Riippuu yksilöstä, mikä kieli kannattaa
Jukarainen on samaa mieltä EK:n raportin kanssa, että venäjän kielen opiskelu on tärkeää. Hänestä on silti vaikea ajatella, että jo alaluokkalaisen pitäisi tietää hänelle tulevaisuuden kannalta tärkeät kielet.
- Ihminen ei pysy koko elämäänsä samalla paikkakunnalla, joten esimerkiksi Itä-Suomen oppilaalle venäjän kieli ei välttämättä tulevaisuudessa ole tarpeellista. Kielten opiskelu pitäisi kuitenkin aloittaa tarpeeksi varhain, että sen osaaminen on riittävän vankkaa.
Jukarainen painottaa mahdollisimman laajaa kielitaitoa.
- Se takaa sen, että henkilö pystyy työllistymään monella eri alueella, eikä vain lähtöalueensa kielivaatimusten perusteella.
Ruotsin asema heikentynyt, mutta silti vahva
Jukarainen kritisoi sitä, että EK:n raportissa vähätellään ruotsin kielen merkitystä elinkeinoelämälle. Raportissa sanotaan, että aiemmin ruotsin kielen taitoja vaati kaksi kolmesta työnantajasta, kun nykyään sitä vaatii vain puolet.
- Mielestäni on aika paljon, jos kuitenkin vielä puolet työnantajista edellyttää ruotsin kielen osaamista. Meillä on kuitenkin kaksi kansalliskieltä ja elinekeinoelämäkin tarvitsee niitä molempia. EK:n raportissa ei esitetä keinoja, millä saavutettaisiin riittävä määrä ruotsin kielen osaajia.
Jukaraisesta on kuitenkin hyvä, että EK kertoo, mitä kielivaatimuksia elinkeinoelämässä on.
- Kyllä elinkeinoelämän vaatimuksia kannattaa kuunnella ja sitä kautta miettiä, mitä kouluissa kannattaa opettaa. Muitakin tekijöitä on silti otettava huomioon - opetussuunnitelmia ei pidä tehdä vain EK:n raportin perusteella, Jukarainen sanoo."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/06/1136035
