"Demokratia tarvitsee vapaata, vastuullista ja myös itselleen rehellistä tiedonvälitystä. Sen edellytyksenä on terveillä ja kestävillä journalistisilla ja liiketaloudellisilla perusteilla toimiva valpas ja ennakoiva media," toteaa useiden lehtien päätoimittajana toiminut Hannu Olkinuora ajatushautomo Magman tuoreessa raportissa Journalismin kohtalo mediamurroksessa.
Olkinuora peräänkuuluttaa syvällistä keskustelua journalismin laadusta aikana, jolloin tekninen kehitys ja sen mukanaan tuomat uudet tiedonvälityskanavat vievät pääosan huomiosta. Internetin ilmainen ensivaihe totutteli yleisön ilmaiseen sisällöntarjontaan. Valitettavasti vain pieni osa yleisöstä ymmärtää, että yhteiskunnallisen keskustelun kannalta merkittävä ja kattava laatu maksaa.
"Tilanne Suomessa on kuitenkin parempi kuin monissa muissa maissa," Olkinuora huomauttaa. Perinteisestä mediasta kiinnostunut ja siitä jopa maksava yleisö on pysynyt laajana eikä joukkopakoa ole tapahtunut. Jatkossakin toiminnan pysyvä kannattavuus on Olkinuoran mukaan varmistettavissa, kun sisällön laatuun ja sen tuottamisen tapaan kiinnitetään kaukonäköistä huomiota.
"Viihteellistyvä journalismi rakentaa ansaintalogiikkansa reilusti massatuotannon varaan. Medioiden täytyy pystyä osoittamaan suurelle yleisölle entistä paremmin, mitä osaa sisällöstä voidaan tuottaa pelkin mainostuloin ja mihin osiin nämä eivät yksinkertaisesti riitä. Kun houkutellaan osayleisöjä maksamaan mediatuotteista, perustana täytyy olla yleisön luottamus sisällön laatuun." Raportissaan ajatushautomo Magmalle Olkinuora luettelee useita keinoja suomalaisen laatujournalismin pelastamiseksi.
Ajatushautomo Magma on pitkään ollut kiinnostunut laatujournalismin kohtalosta. Se on aiemminkin julkaissut raportteja, joissa käsitellään tiedonvälityksen merkitystä Euroopan pienten kielialueiden ja kielivähemmistöjen identiteetin kannalta.
"Hyvässä journalismissa korostuu kansalaisten mahdollisuus saada oikeaa ja juuri heille tärkeää tietoa, joka auttaa ymmärtämään oman yhteiskunnan ja ympäröivän maailman kehitystä. Elleivät pienten kielialueiden mediat pysty tarjoamaan laadukasta journalistiikkaa, nuoret ja kielitaitoiset kansalaiset kääntyvät yhä enemmän ulkomaisten tuottajien puoleen. Tämä on sitä helpompaa, mitä enemmän ilmaista tiedonvälitystä on tarjolla verkossa. Lojaalisuus omaa äidinkieltä kohtaan suojaa vain osittain pienten kielialueiden joukkoviestimiä," Magman tutkimusvastaava Björn Sundell korostaa.
Vertailevan näkökulmansa takia Magman raportti on kaksikielinen. Suomi ja Ruotsi ovat kaksi pientä kansakuntaa Euroopan äärirajoilla, joille korkeatasoisen journalismin säilyminen omalla äidinkielellä on elintärkeää. Molemmissa maissa asuu lisäksi kielivähemmistöjä, jotka myös tarvitsevat monipuolista mediatarjontaa, lähinnä suomenruotsalaiset, ruotsinsuomalaiset ja saamelaiset.
"Pienet kieliryhmät eivät tee ainoastaan 'vähemmistöohjelmia' televisioon, vaan ne voivat tehdä korkeatasoisia ja yleisesti kiinnostavia ohjelmia, kuten esimerkit vaikkapa Walesistä, Suomesta ja Norjasta osoittavat. Tämä onnistuu edellyttäen, että löytyy poliittista tahtoa riittävän rahoituksen turvaamisen", sanoo Magman koordinaattori Lia Markelin. Hän on kirjoittanut raportin vertailevan osuuden. Siinä käydään läpi joidenkin eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden tapaa rahoittaa ja tuottaa ohjelmia vähemmistöryhmille.
