Ajatushautomo Magma on toiminut syksystä 2008 lähtien. Se on puoluepolitiikasta riippumaton ääni suomalaisessa yhteiskuntakeskustelussa. Sen tehtävä on toimia mielipidemuokkaajana ja tuoda uutta ajattelua ruotsin kielen ja kaksikielisyyden merkityksestä ja sen synnyttämästä identiteetistä Suomessa ja Euroopassa. Tämä tapahtuu tekemällä aloitteita, hyödyntämällä eri asiantuntijatahojen osaamista, ylläpitämällä keskustelua ja käynnistämällä tutkimuksia.
Mikä on Magman tehtävä?
Magmalla on kaksitahoinen rooli, johon kuuluvat sekä asioiden analysointi että vaikutusvaltaisten tahojen yhteen saattaminen. Magman aloitteesta tehdyt tutkimukset, arviot ja analyysit antavat materiaalia päätöksentekijöille yhteiskunnan eri aloilla. Magma viestittää toiminnastaan ja sen tuloksista omalla kotisivullaan www.magma.fi , eri julkaisuissa, seminaareissa ja julkisuudessa.
Taustatietoa
Magma toimii yhdistyspohjalla ja sen toimintaa rahoittavat seuraavat säätiöt: Svenska Kulturfonden, Svenska folkskolans vänner, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen för Åbo Akademi ja Stiftelsen Tre smeder i Helsingfors. Magman hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Vuoden 2011 hallituksen jäsenet ovat: puheenjohtaja Roger Broo sekä jäsenet Jan-Erik Andelin, Arne Wessberg, Bengt Jansson, Gunvor Kronman, Sanna Sarelius ja Christel Raunio.
Henkilökunta
Nils Erik Forsgård, Johtaja
Puh. +358 (0)50 338 6963
Olav S. Melin, Yhteiskunta- ja mediasuhteet
Puh. +358 (0)40 351 7325
Björn Sundell, Yhteiskunta-analyysi ja tutkimus
Puh. +358 (0)50 594 7550
Martina Harms-Aalto, Ohjelmajohtaja (Magma-Akademin)
Puh. +358 (0)40 596 0029
Lia Markelin, Koordinaattori
Puh. +358 (0)40 725 1775
Helena Slater, Assistentti
Puh. +358 (0)44 257 8065
Poimintoja Magman teettämistä tutkimuksista
1) Taloustutkimuksen tutkimus ruotsin kielen asemasta (marraskuu 2008).
2) Suomen vieras historia (Ruotsin aika 1150 – 1809) Valt.tri Janne Holmén.
3) Selvitys maahanmuuttajien suhtautumisesta ruotsin kieleen yhteistyössä Helsinki Times-lehden kanssa. (Survey on Swedish Language Among Foreign-Language Community in Finland)
4) Suomeruotsalaisuus vuonna 2030, Yhteenveto Vision 2030-projektista, joka kuvailee tulevaisuusnäkymiä.
5) Toisen kotimaisen kielen opetus Suomessa. Taustaselvitys, FM Erik Geber.
